Viro/Vene

MMwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Veneen omistaminen Virossa ei ole niin yleistä kuin tuhansien järvien Suomessa. Paikallisessa venekannassa on paljon avomerityyppisiä, isoja veneitä joilla pärjää saarettomalla rannikolla ja ne väistämättä maksavat enemmän kuin Suomen saaristossa tai sisävesillä käytetyt pienveneet.

Henkilön jonka asuinpaikka on rekisteröity Suomessa, on Suomen lain mukaan rekisteröitävä omistamansa vene/alus myös Suomeen. Tätä voidaan kiertää perustamalla Viroon holding yhtiö ja myymällä vene sen omistukseen. Järjestelystä on myös muita etuja verotuksessa[1]. Jos ulkomaille rekisteröityä venettä halutaan käyttää Suomen rajojen sisällä jatkuvasti, myös henkilön asuinpaikka tulee rekisteröidä ulkomaille[2], esimerkiksi Viroon.

Suomessa kirjoilla olevan henkilön Viroon rekisteröityä venettä voi käyttää Suomen vesillä, mutta ei jatkuvasti, eikä veneellä voi olla Suomen pursiseuran lippua. Veneilijä itse voi luonnollisesti olla seuran jäsen. [3].

Ulkomailla asuvan suomalaisen, ulkomaille rekisteröidyn veneen käyttöä Suomen rajojen sisällä rajoittaa eniten henkilön oleskelupäivät, eikä veneen rekisteröintimaa.


Sisällysluettelo


Ajokortti

Pienveneiden kuljettamiseen vaaditaan ajokortti jos[4]

  • aluksen purjepinta-ala ylittää 25 m2
  • aluksen moottoriteho ylittää 25 kW (34 hp)

Rekisteröinti

Veneiden ja vesijettien rekisteröintiä edellytetään alle 12 metrisiltä aluksilta[5]. Pienaluksien rekisteröintä hoitaa Maantievirasto (Maantee amet, mnt.ee), isompien laivoiksi luettuja aluksia rekisteröi ja valvoo Vesiväylävirasto (Veeteede amet, www.vta.ee)

Pienlaivan ohjaajalla tulee olla veneajokortti (paatijuhtide tunnustus). Laivan ohjaajalla tulee olla laivakapteenin todistus.


Vesiajoneuvojen kategoriat

Pienlaiva on 2,5-24 metriä pitkä (vene, purjevene, moottoripursi, tai vastaava) jota käytetään huvialuksena riippumatta rekisteröintiluokasta ja veneellä on CE-merkintä. Pienlaivaksi ei lasketa kilpailukäyttöön ja siihen harjoitteluun tarkoitettua, urheiluluokkaan merkittyä alusta (esim vesijetti, purjevene, jahti, kipailupurjevene jms) ja yksikertaisen rakenteen omaavaa vesiajoneuvoa kuten ruuhta, ruup, lodi, süst, kanoottia, vesipolkupyörää jms[6].

Alle 12-meetrinen laiva on laiva mitä käytetään työskentelyyn tai liiketoimintaan taloudellisessa tarkoituksessa, esim kalastusalus tai tarkastusalus. Yli 12-metriset työalukset lasketaan laivoiksi.[6].

Vesijetti on hytitön, kiinteällä moottorilla varustettu vesiturbiina käyttävä vesiajoneuvo jonka pituus on maksimissaan neljä metriä ja sitä ohjataan istuen, polvillaan tai seisten[6].

Laiva on alus joka täyttää jonkun määritelmistä:

  • jonka pituus ylittää 24 metriä
  • joka on työalus ja sen pituus ylittää 12 metriä
  • jolla ei ole CE-merkintää
  • sen omistaja on julkisoikeudellinen yhteisö.

Laivat on rekisteröitävä Vesiväyläviraston ylläpitämään laivarekisteriin. Omistajan toivomuksesta laivarekisteriin voidaan rekisteröidä myös lyhempi alus[7].

Aluksen rekisteröinti laivaksi voi vaatia tai oikeuttaa Viron valtiolipun käytön aluksessa[7]

Alle 12-metriset veneet ja alle 24-metriset purjeveneet

Yli 24-metriset alukset


Aiheesta muualla:

Yritykset

Alan valmistajat ja telakat löytyvät liiton listalta.

Alunaut

Alunaut on paikallinen pientelakka joka tekee arvoveneitä alumiinista.

Baltic Marine Group


Baltic Workboats AS

Baltic Workboats on alumiinisia työ- ja viranomaisveneitä valmistava yritys Saarenmaalla. Partio-, pilotti ja SAR-veneet ovat tyypillisiä tuotteita.

Boatcenter

Baltic Cruisers

Boatworld

Boat World on osa suomalaista Otto Brandt konsernia, ja sijaitsee Tallinnan Miidurannassa. Firma myy ja huoltaa veneitä, moottorikelkkoja ja mönkijöitä.

Impeller Est Oü

Moottoreiden myyntiin ja huoltoon erikoistunut yritys. Asiointi onnistuu myös suomeksi.

Veega

Veega Tallinnan Miidurannassa.

Veega venealan yritys Tallinnan Miidurannassa. Yritys myy ja huoltaa veneitä ja myös rakentaa itse RIB-veneitä. Talvisin yritys tarjoaa lämmintä ja kylmää säilytystilaa halleistaan.

Trailerit

Traileri (haagis) yleensä rekisteröidään kuten autokin. Jos venettä ei ole tarkoitus liikutella pitkiä matkoja pitkin maanteitä, on mahdollista jättää rekisteröinti katsastuksineen tekemättä ja varustaa kärry traktorin kärryn varoituskolmiolla. Tällöin venettä voi siirtää esim tontilta veteen lyhyitä matkoja yleisiäkin teitä pitkin, ajonopeus ei saa silloin ylittää 25:ttä km/h(?).

Trailereita/peräkärryjä valmistaa ja myy:

  • tiki.ee virolainen peräkärryjen valmistaja
  • respo.ee virolainen peräkärryjen valmistaja

Laiturit

Satamat

Suuria veneitä säilytetään pienvenesatamissa ja pohjois-rannikolla niitä on Paldiskissa, Lohusalussa, Meremõisassa, Suurupissa, Kakumäkeen on rakenteilla, Koplissa on teollisuussatamat, Tallinan keskustan vanhan sataman pienvenesatama, Pirtassa, Miidurannassa, Viimsin Kelvingissä ja Leppneemessä, Ihasalun Neemen kylässä, Kaberneemessä, Salmistussa joka on huonossa kunnossa, Tapurlassa ja Loksassa (todennäköisesti lista jatkuu Narvaan asti). Rantaviivaan ja väestön määrään nähden venepaikkoja on vähän, suurimmat edellä mainituista ovat Pirita ja Lohusalu (poislukien Koplin, Loksan ja Muugan teollisuussatamat).

Lähes kaikki satamat on rakennettu niemien koillisrannalle, suojaan vallitsevalta lounaistuulelta. Miidurannan satama on poikkeus tästä ja sitä onkin linnoitettu massiivisesti kivilohkareilla ja betonilla jotta se kestäisi talvella jäiden rasitteet läpi vuoden.


Kalastusalueiden oikeudet

Kalastusoikeudet

Katso myös

Aiheesta muualla

Lähteet

  1. Veneveron pohja kapenee entisestään: yritys tarjoaa rekisteröintiä Viroon "Lain mukaan Suomessa asuvan omistajan ja haltijan on rekisteröitävä omistamansa vene Suomeen", sanoo veneiden rekisteröinneistä vastaavan Trafin yksikönpäällikkö Ville Räisänen. Käytännössä omistusongelma ratkeaa perustamalla yritys. "Henkilö voi perustaa yhtiön Viroon ja myy sitten oman veneensä sille. Yhtiö tarjoaa myös mahdollisuuksia verovähennyksiin", sanoo Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n puheenjohtaja Samuli Salanterä. "Vastaisuudessa isot veneet ostetaan suoraan Viroon ja Ruotsiin. Uskon, että verokertymä tulee olemaan negatiivinen", sanoo Salanterä. Viitattu: 2017-01-03
  2. 2017-01-03 hs.fi Uusi yritys kannustaa kiertämään veneveroa – Viranomainen: Jos tempusta jää kiinni, lisävero on viisinkertainen Veron valmistelussa mukana olleen valtiovarainministeriön hallitusneuvoksen Merja Sandellin mukaan veneen rekisteröinti Viroon ei poista velvoitetta maksaa veneveroa Suomeen, jos aikoo käyttää venettä Suomessa. Sandell kertoo, että venerekisterilaki lähtee siitä, että jos kotipaikka tai vakituinen osoite on Suomessa, pitää myös vene rekisteröidä Suomeen. Autot rekisteröidään pitkälti samoilla periaatteilla.” Jos venettä käytetään Suomessa ja veneen omistaja asuu Suomessa, hänen pitää maksaa verot Suomeen.” Viitattu: 2017-01-03
  3. 2017-01-04 maaseuduntulevaisuus.fi Veneen siirto toiseen rekisteriin ei tuo oikotietä veronkiertoon – virolaista alusta ei voi pitää Suomessa koko kesää "Veneilyharrastuksen kokonaiskustannuksissa 300 euroa ei ole paljon, mutta rekisteröimällä veneen Viroon voi säästää samalla tuhansia euroja vakuutuksissa ja talvisäilytyksessä", palvelun edustaja, kapteeni Sami Parviainen kertoo. Palvelu tavoittelee ensisijaisesti Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa olevia merikelpoisia veneitä, joilla on mahdollisuus käydä Virossa. Parviaisen mukaan suomalainen voi purjehtia virolaisella veneellä Suomessa. "Jos koko kesästä heinäkuun veneilee Suomessa ja muun ajan Virossa, silloin tämä on mahdollista." Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n puheenjohtaja Samuli Salanterä sanoo, että Suomen rekisteröintilakia voi kiertää, jos suomalainen perustaa Viroon yhtiön ja myy veneensä yhtiölle. "Kustannukset ovat Virossa halvemmat kuin Suomessa", hän kertoo. "Jatkossa suuret veneet siirretään Viroon tai muualle Eurooppaan." Salanterän mukaan veneen haltija voi olla jatkossakin suomalaisen pursiseuran jäsen, mutta ilman Suomen tai pursiseuran lippua. "Viron lipun alla purjehtivaa venettä ei voi rekisteröidä suomalaiseen seuraan. Veneessä ei saa käyttää suomalaisen pursiseuran lippua, vaan perässä on oltava Viron lippu. Suomalaisen lipun käyttö olisi rangaistava teko." "Nykyinen laki mahdollistaa sen, että veneen voi rekisteröidä muualle, mutta venettä ei voi käyttää päätoimisesti Suomessa", kertoo Trafin Veneet ja rekisterit -yksikön päällikkö Ville Räisänen. Viitattu: 2017-01-04
  4. riigiteataja.ee Väikelaevajuhi teadmiste, oskuste ja väljaõppe nõuded ning tunnistuste vormid Lõikes 2 nimetatud kursustel läbiviidav väikelaevajuhi väljaõpe peab sisaldama teoreetilist väljaõpet mahus vähemalt 60 akadeemilist tundi ja praktilist väljaõpet vee peal mahus vähemalt 10 akadeemilist tundi vähemalt C-kategooria purjejahiga, millel on purjepind üle 25 m2, ja vähemalt C-kategooria distantsjuhtimisega mootorpaadiga, mille mootori võimsus on üle 25 kW. Viitattu: 2014-07-25:
  5. mnt.ee Veesõiduki registreerimine Eesti territoriaal- ja sisevetel liiklemiseks võib väikelaeva, alla 12-meetrise kogupikkusega laeva ja jetti kasutada üksnes juhul, kui ta on kantud vastavasse registrisse. Eelpoolnimetatud veesõidukite ja nende omanike andmed kantakse Eestis liiklusregistrisse. Veesõidukite liigid on välja toodud kategooriate artiklis. Viitattu: 2016-09-19
  6. 6,0 6,1 6,2 mnt.ee Veesõidukite kategooriad Väikelaev on veesõiduk kogupikkusega 2,5–24 meetrit (näiteks paat, purjejaht, kaater ja muu selline), mida kasutatakse vaba aja veetmiseks, sõltumata registrikuuluvusest. Väikelaevana ei käsitata võistlusspordiks ja treeninguteks kasutatavat spordialaliidu poolt vastavalt märgistatud veesõidukit (näiteks jett, purjelaud, purjejaht, võistluspurjekas ja muu selline) ning primitiivse konstruktsiooniga veesõidukit (näiteks ruhi, ruup, lodi, süst, kanuu, vesijalgratas ja muu selline) ja erikonstruktsiooniga veesõidukit. Viitattu: 2016-09-19
  7. 7,0 7,1 riigiteataja.ee - Laeva lipuõiguse ja laevaregistrite seadus § 1. Kohustus kanda riigilippu (1) Eesti riigilippu kannab laev, mille omanik on Eesti Vabariik, kohalik omavalitsusüksus või muu avalik-õiguslik juriidiline isik. (2) Eesti riigilippu kannab merelaev, mille omanik on: 1) Eesti kodanik elukohaga Eestis; 2) täis- ja usaldusühing, mis asub Eestis ja kus Eesti osanikel on häälteenamus; 3) muu eraõiguslik juriidiline isik, mis asub Eestis ja mille juhatuses või sellega võrdsustatud organis on Eesti kodanike enamus. (3) Kaasomandis olev merelaev kannab Eesti riigilippu, kui vähemalt üks kaasomanikest on Eesti kodanik elukohaga Eestis ja Eesti kaasomanikele kuulub suurem osa merelaevast. (1) Laevaregistrisse kantakse merelaev, mis käesoleva seaduse § 1 või 2 järgi peab kandma või võib kanda Eesti riigilippu ning mille üldpikkus on vähemalt 12 meetrit. Samuti kantakse laevaregistrisse vähemalt 12 meetrit pikk siseveelaev, mille omanik on füüsiline isik elukohaga Eestis või Eesti juriidiline isik. Purjejahtlaev või kaater tuleb kanda laevaregistrisse, kui tema üldpikkus on vähemalt 24 meetrit. (2) Omaniku soovil võib laevaregistrisse kanda ka merelaeva ja siseveelaeva, mis on käesoleva paragrahvi lõikes 1 nimetatud üldpikkusest lühem. Viitattu: 2016-09-19
Henkilökohtaiset työkalut