Viro/Liikenne

MMwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Liikenne Virossa ei juurikaan poikkea muusta EU-maiden liikenteestä. Liikennekäytännöissä ja -kulttuurissa on pieniä yksittäisiä poikkeuksia jotka on hyvä tietää.


Sisällysluettelo

Teiden kunto

Päätiet ovat yleensä esimerkillisessä kunnossa. Samaa ei voi sanoa kaupungeista joista löytyy usein päällysteitä jotka olisi voinut jo korjata vuosia sitten. Varoituskyltit joissa varoitetaan huonosta pinnasta, aukoista tai pompuista - kannattaa ottaa tosissaan sillä niiden sijoittelussa ollaan konservatiivisempia kuin Länsi-Euroopassa johtuen suuremmasta huonokuntoisten teiden määrästä. Matalaprofiiliset renkaat lyövät usein täysin pohjaan asti jos ei ole varovainen ja tästä syystä ne eivät ole kovinkaan käytännölliset arkikäytössä.

Toisinaan teiden korjaaminen tehdään uusimalla pinnoitteet vaikka myös tiepohja olisi pitänyt rakentaa uusiksi. Juuri uusittu tie saattaa siten olla jo seuraavana vuonna muhkurainen ja huono ajaa routimisen takia.

Kääntöpuolena tiettyjen alueiden huonoille päällysteille, ajoa hidastavia työssyjä (lamav politseinik, makaava poliisi) käytetään harvoin. Jos tiet ovat kunnossa, kuten paljon käytetyt kadut ja tiet ovat, niillä on hyvä ajaa.

Polkupyöräily

Fillarilla saa ajaa jalkakäytävällä.

Nopeusrajoitukset

Yleinen, merkitsemätön maantienopeus 90 km/h.[1] Ylin kesäajan rajoitus on 120 km/h. Kesä- ja talvikausina on käytössä eri nopeusrajoituksia.

Raitiovaunut

Raitiovaunun pysähtyessä kaupungilla, takaa tulevan henkilöauton tulee pysähtyä ajamatta vaunun rinnalle. Koska varsinaisia raitiovaunupysäkkejä korokkeineen ei ole, jalankulkijat purkautuvat vaunusta pientareen puoleisista ovista suoraan takana tulevien ajoradalle ja autojen eteen. Autoilijan tulee odottaa paikallaan kunnes vaunu on sulkenut ovensa ja jatkaa matkaansa jonka jälkeen sen voi myös ohittaa normaalisti. Kannattaa siis hieman taktikoida jos huomaa edessä olevan pysäkin ja ohittaa vaunu turvallisesti ajoissa liikennesääntöjen mukaisesti.

U-käännökset moottoriteillä

Kääntyminen vastaantulevan liikenteen kaistojen yli saattaa alkuun hieman hurjalta ja toisinaan tietä ylittävät autot tuntuvat tunkevan pieneenkin väliin.

Moottoriteillä on usein käännöskaistoja joissa tehdään u-käännös yli vastaantulevien kaistojen. Tällöin kääntyvä auto ylittää kaistat hitaasti, lähtien liikkeelle vapaaseen kohtaan ja ylitys saattaa kestää. Auton kylki on siten moottoritien vastaantulevien ajolinjalla. Käytäntö on toimiva ja tienrakentamisen kannalta kevyt, mutta sitä ei välttämättä näe Skandinaviassa.

Kevyt liikenne pientareilla

Kevyen liikenteen väyliä on vähän ja siten pyöräilijät ja jalankulkijat liikkuvat usein valtateiden pientareilla. Vuosittain tapahtuu yliajo-onnettomuuksia joten pientareen käyttöä autolla tulee välttää tai sen suhteen tulee olla erityisen varovainen, etenkin mutkissa ja hämärässä tai muuten huonossa näkyvyydessä.

Puhelimen käyttö ajaessa

Kuljettaja ei saa käyttää puhelinta ajon aikana.

Ajovalot

Ajovalot tulee olla päällä ajettaessa. Valoitta ajaminen riittää poliisille syyksi pysäyttämiseen, siitä selviää todennäköisesti huomautuksella. Samalla tarkastetaan auton, kuljettajan ja papereiden tila.

Kesä- ja talvirenkaat

Talvirenkaiden käyttöpakko M, N ja O kategorian ajoneuvoilla on 1. joulukuusta maaliskuun viimeiseen päivään asti (M+S, MS, M.S. tai M&S symbooleilla varustetut talvirenkaat)[2]. Huhtikuun ensimmäisestä päivästä lähtien voi käyttää kesärenkaita.

Ulkomainen ajokortti

Virossa kelpaavat:[3]

  • EU-talousalueen jäsenvaltiossa ja Sveitsissä myönetyt ajoluvat.
  • 1968 vuoden tieliikenteen yleissopimuksen allekirjoittaneiden jäsenvaltion ajoluvat
  • Geneven 1949 vuoden tieliikenteen yleissopimuksen allekirjoittaneiden jäsenvaltion ajolupa yhdessä kansainvälisen ajoluvan kanssa.
  • Viron ja toisen valtion kahdenvälisen sopimuksen osapuolen myöntämät ulkomaiset ajoluvat.
  • Sotilaallisen yhteistyön jäsenvaltioiden henkilöiden ajoluvat (esim USA) yhteistyötä todistavien dokumenttien kanssa.
  • ulkomaisten diplomaattien tai vastaavien ajoluvat.

Edellämainitut kolme ensimmäistä tapausta pätee vain, jos sen myöntämä valtio ei ole muuttanut luvan voimassaoloa tilapäisesti tai lopettanut sitä.

Ulkomainen ajolupa on voimassa sen alkuperäisen voimassaoloajan. Jos sen voimassaoloaika on yli kymmenen vuotta - kuten suomalainen ajokortti, se tulee vaihtaa virolaiseen vastaavaan ajolupaan 24 kuukauden kuluessa oleskeluluvan myöntämisestä tai asukkaaksi rekisteröimisestä (tai Viroon asettumisen alkamisesta). Jos ajolupaa ei ole vaihdettu virolaiseen 24 kuukauden kuluessa, se vaihdetaan teoria- ja ajotestien hyväksytyn suorittamisen jälkeen. Vaihdettavat ajokortit luovutetaan viranomaisille vaihdon yhteydessä.

Muille kuin EU-talousalueen asukkaille on vielä erikseen laissa säädetty ajokortin vaihtamisesta.

Katunumerointi

Katujen numerointi saattaa jatkua pääkadun sivuhaaroissa - pääkadun nimellä. Eli katu muodostaa puun ja kaikki sen numerot ovat samaa pääkatua, huolimatta sivukadun koosta ja pituudesta.

Pysäköinti

Pysäköinti (parkimine) voidaan maksaa paikallisesta mittarista, josta saatu tosite laitetaan perinteisesti kojelaudalle nähtäville. Yleisempi tapa on maksaa tekstiviestillä. Viestimuoto on:

rekisteritunnus aluekoodi

ja viesti lähetään numveroon 1902. Rekisteritunnus kirjoitetaan yhteen ilman väliviivoja tai -lyöntejä. Aluekoodi selviää maksullista pysäköintiä osoittavasta liikennemerkistä. Pysäköintiaika lopetetaan soittamalla numeroon 1903.

Kaikista palvelun komennoista tulee vastine tekstiviestillä joista selviää maksuhinnat ja muut yksityiskohdat. Jos pysäköintiä ei lopeta soitolla, se loppuu automaattisesti maksullisen ajan alettua, joka on usein tuntien päästä. Maksuja helpottamaan on tehty mobiililaitteiden sovelluksia (nutiparkimine).

Sakot

Sakoissa on kaksi vaihtoehtoa, nopea- ja komissiokäsittely (kiir- ja komisjonmenetlus). Ensimmäinen on nopeampi, halvempi ja asia käsitellään paikan päällä poliisin kanssa, jälkimmäisessä tapauksessa rangaistuksen käsittelee komissio tutustuttuaan asiaan tarkemmin. Komissiokäisttely voi olla kalliimpi rangaistus.

Hinauspalvelut

Hinaaminen (teisaldamine, pukseerimine) hinausautolla (puksiir) voi tulla tarpeeseen auton rikkoonnuttua. Varsinkaan arvokkaampia autoja ei kannata jättää teiden varteen ilman valvontaa, joten ongelmatilanteeseen kannattaa varautua etukäteen ja tallentaa sopivien hinauspalveluita (autode teisaldamine) tuottavien yritysten yhteystiedot valmiiksi mukaan, jotta asian järjestämiseen ei kulu kohtuutonta vaivaa tien päällä.

Onnettomuudet

Liikenneonnettomuuden sattuessa kannttaa (pitää?) soittaa poliisille. Vahinkotapaukset Tallinnan kaupunkialueella hoitaa poliisin sijasta Edgar Savisaaren MUPO (munitsipaalpolitsei, tallinn.ee/est/munitsipaalpolitsei/) jonka saapuminen tapahtumapaikalle saattaa kestää tunteja. Poliisi tai MUPO tekee tapahtuneesta pöytäkirjat lausuntoineen jotka ovat oleellisia asiaa jälkikäteen selvitettäessä. Suomesta poiketen, asiaa ei kannata selvittää näennäisessä hyvässä sovussa osapuolten välillä, varsinkaan jos sitä ei voi hoitaa viron kielellä vaan odottaa virkavaltaa. Myöskään ajokortin, auton rekisteriotteen tms antaminen toisen osapuolen haltuun edes hetkeksi ei ole järkevää.

Liikennejuopumus

Liikennejuopumukseksi luetaan ajoneuvon kuljettaja:[4]

  • jonka yhdessä grammassa verta on 1,5 milligraammaa alkoholia tai uloshengitetyssä ilmassa 0,75 milligrammaa litraa kohden.
  • jonka yhdessä grammassa verta on 0,5 milligraammaa alkoholia tai uloshengitetyssä ilmassa 0,25 milligrammaa litraa kohden ja ulkoisesti henkilön käytös on häiriintynyttä ja fyysiset toimet ja reaktiot ovat muuttuneet eikä henkilö ole täten ilmiselvästi sopiva kuljettamaan ajoneuvoa liikenteen vaatimusten mukaisesti.

Käytännössä rajat ovat niin matalia, että alkoholia ei voi nauttia ollenkaan ennen ajoa.

Huumeiden vaikutuksen alaisena ajoneuvon ohjaaminen on tietysti kiellettyä, joskin ikävän yleistä ja turhan usean onnettomuuden syy.

Katso myös

Lähteet

  1. riigitataja.ee - Liiklusseadus §15: Sõidukiirus (1) Suurim lubatud sõidukiirus on: 1) asulavälisel teel 90 kilomeetrit tunnis; 2) asulasisesel teel 50 kilomeetrit tunnis;
  2. riigiteataja.ee - NÕUDED ALATES 1. JAANUARIST 1997. A LIIKLUSREGISTRISSE KANTUD VÕI KANTAVALE SÕIDUKILE Rattad (rehvid ja veljed) Kood 501. Üldnõuded sõiduki rehvile 3) M1, N1 ja O2 kategooria sõidukil peab alates 1. detsembrist kuni 1. märtsini kasutama talverehve (M+S, MS, M.S. või M&S tähistusega); Viitattu: 2015-03-11
  3. riigiteataja.ee - Liiklusseadus pragrahf 99 § 99. Välisriigis väljaantud juhiluba (1) Eestis kehtib: 1) Euroopa ajanduspiirkonna liikmesriigis ja Šveitsi Konföderatsioonis väljaantud juhiluba; 2) 1968. aasta teeliikluse konventsiooni osalisriigis väljastatud konventsiooni kohane juhiluba; 3) Genfi 1949. aasta teeliikluse konventsiooni osalisriigi juhiluba koos rahvusvahelise juhiloaga; 4) Eestiga vastastikuse juhilubade tunnustamise rahvusvahelise lepingu sõlminud välisriigi juhiluba. (2) Rahvusvahelise sõjalise koostöö seaduse alusel Eesti Vabariigi territooriumil viibivate isikute ja nende ülalpeetavate juhiluba tunnustatakse rahvusvahelise sõjalise koostöö seaduses sätestatud korras. Välisriigi juhiloaga koos esitatakse ka dokument, mis tõendab Eesti Vabariigi territooriumil viibimise õigust rahvusvahelise sõjalise koostöö tõttu. [RT I, 01.06.2013, 1 - jõust. 01.07.2013] (3) Eestisse akrediteeritud välisriigi diplomaatiliste esindajate, konsulaarametnike, erimissioonide ja rahvusvaheliste organisatsioonide esindajate ning välisriigi diplomaatiliste esinduste ja konsulaarasutuste, erimissioonide ja rahvusvaheliste organisatsioonide esinduste haldustöötajate, abiteenistujate, koduteenijate ning nende perekonnaliikmete, kes ei ole Eesti Vabariigi kodanikud ega Eestis elamisluba või elamisõigust omavad isikud, juhiluba kehtib Eestis ka juhul, kui see ei vasta käesoleva paragrahvi lõikes 1 nimetatud nõuetele, tingimusel et välisriigi juhiloaga koos esitatakse Välisministeeriumi väljastatud kehtiv diplomaadi- või teenistuskaart. (4) Käesoleva paragrahvi lõigetes 1, 2 ja 3 nimetatud juhiluba kehtib vaid tingimusel, et isiku juhtimisõigust ei ole juhiloa väljastanud riigis peatatud, ära võetud või kehtetuks tunnistatud. (5) Käesoleva paragrahvi lõike 1 punktis 1 nimetatud riigis väljaantud juhiluba kehtib sellele märgitud kehtivusajani. Kui juhiloa kehtivusperiood on pikem kui kümme aastat, tuleb see välja vahetada Eesti juhiloa vastu 24 kuu jooksul elamisõiguse saamisest või Eestisse elama asumisest arvates. Kui lõike 1 punktis 1 nimetatud juhiloa kehtivuse lõppemisest on möödunud viis aastat või kui isik ei ole 24 kuu jooksul Eestisse alaliselt elama asumisest arvates seda välja vahetanud, siis vahetatakse see Eesti juhiloa vastu pärast liiklusteooria- ja sõidueksami edukat sooritamist. Isiku Eestisse elama asumine ja elamisõiguse kehtivus tehakse kindlaks lähtudes rahvastikuregistri andmetest. Vahetatav juhiluba loovutatakse Maanteeametile.
  4. riigiteataja.ee - Liiklusseadus - 7. jagu - Sõiduki juhtimise keeld § 69. Sõiduki juhtimist keelav joobeseisund: 1) Juht ei tohi olla joobeseisundis. Joobeseisund käesoleva seaduse tähenduses on alkoholi, narkootilise või psühhotroopse aine või muu sarnase toimega aine tarvitamisest põhjustatud terviseseisund, mis avaldub väliselt tajutavates häiritud või muutunud kehalistes või psüühilistes funktsioonides ja reaktsioonides. (2) Alkohol käesoleva seaduse tähenduses on piiritus ja muu alkohoolne jook alkoholiseaduse § 2 tähenduses või toidugruppi mittekuuluv, kuid etanooli sisaldav vedelik või aine. (3) Narkootilist ja psühhotroopset ainet mõistetakse käesolevas seaduses narkootiliste ja psühhotroopsete ainete ning nende lähteainete seaduse tähenduses. (4) Alkoholijoobes olevaks loetakse mootorsõidukijuht, trammijuht ja maastikusõidukijuht järgmistel juhtudel: 1) juhi ühes grammis veres on vähemalt 1,50 milligrammi alkoholi või tema väljahingatavas õhus on alkoholi 0,75 milligrammi ühe liitri kohta või rohkem; 2) juhi ühes grammis veres on vähemalt 0,50 milligrammi alkoholi või tema väljahingatavas õhus on alkoholi 0,25 milligrammi ühe liitri kohta või rohkem ning väliselt on tajutavad tema tugevalt häiritud või muutunud kehalised või psüühilised funktsioonid ja reaktsioonid, mille tõttu ta ei ole ilmselgelt võimeline sõidukit liikluses nõutava kindlusega juhtima. (5) Mootorsõidukijuhi, trammijuhi ja maastikusõidukijuhi ühes grammis veres ei tohi olla alkoholi 0,20 milligrammi või rohkem või ühes liitris väljahingatavas õhus 0,10 milligrammi või rohkem.

Aiheesta muualla

Henkilökohtaiset työkalut