Viro/Kiinteistöt

MMwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Viroon muuttajat usein vuokraavat tai ostavat kerrostaloasunnon Tallinnan keskustasta tutustuakseen maahan ja uuteen ympäristöön rauhassa, muutto itsessään on jo iso muutos joka mullistaa arjen pidemmäksi aikaa. Pääkaupungin keskusta on hyvä valinta koska kaikkien alkuaikoina hoideltavien asioiden osapuolet ovat todennäköisesti siellä ja olemattomien välimatkojen ansiosta asiat etenevät nopeasti ja helposti.

Lähiöstä maahan muuttaneet ja keskustaan asettuneet tuskastuvat aika nopeasti oman auton säilyttämisen ja käytön hankaluuteen, pihan puutteeseen, haikailevat parempia ulkoilumahdollisuuksia ja luontoa. Kaupunkiasumisen eduistakin huolimatta mielessä pyörii rivi- tai pientaloasuminen kaupungin ulkopuolella.

Maahantulon ja nykyhetken välissä hankittiin keskustan asunto ja kulutettiin aikaa muutama vuosi. Hyppäämällä tämä kaupunkiasumisen vaihe yli, säästetään aikaa ja paljon muuta.

Suurin haaste uudessa maassa asettumiseen on paikallisen tilanteen sekä käytäntöjen tunteminen ja sopivan alueen löytäminen.


Sisällysluettelo

Maavirasto

Kuvaruutukaappaus X-GIS näkymästä WWW-selaimessa. Työkalu on korvaamaton apu maakauppoja tehdessä.

Maavirasto (Maa-amet, maaamet.ee) eli paikallinen maanmittauslaitos tarjoaa hyödyllisiä kartta- ja rekisteripalveluita. Kaikki tietojenkäsittely on sähköistä (osoitetiedot, maarekisteri, kaavoituksen eri vaihteet, luonnonsuojelu, tieviraston kartat, merikartat, historialliset kartat, geoloogiset kartat, maanmittaus, kulttuurihistoria, paikannimirekisteri, saastuneet alueet ja vaaralliset yritykset ja jopa vieraslajien levinneisyysseuranta) ja saatavilla netissä. Osa operaatioista perustuu henkilövarmenteeseen ja osa, esimerkiksi rekisterikyselyt joista selviää mm. henkilötietoja ovat nimellisesti maksullisia.

Muutamia viraston palveluita:

  • maarekisterin rekisteriote (kiinteistön ilmaiset- ja julkiset perustiedot)
  • täydellinen rekisteriote (maksaa pari euroa, omistajatiedot, kiinnitykset (hypoteek), omistushistoria jne)
  • X-GIS karttatietojärjestelmä (flash-pohjainen sovellus selaimessa jossa voi valita em listattuja karttoja)

Kaikilla kiinteistöillä on yksilöivä, kolmiosainen kiinteistötunnus joka on muotoa xxxxx:yyy:zzzz, esimerkiksi 89001:003:1233. Myynti-ilmoitukset, rekisterikyselyt, niiden tulokset ja karttapalvelut pyörivät tämän tunnuksen ympärillä.

Maarekisterin julkiset perustiedot päivittyvät hitaasti eikä niiden voimassaoloon kannata luottaa, tarvittaessa kannattaa ladata maksullinen rekisteriote.

Maaperä

Viron maaperä poikkeaa suomalaisesta totutusta paljon. Rakentamisen kannalta peruskalliota ei käytännössä ole ollenkaan. Rannikolla Tallinnan ympäristössä se on usein 200m syvyydessä eikä sitä vasten voi paaluttaa suoraan. Käytännössä tarvittaessa paalutetaan kitkapaaluilla.

Kaavoitus

Kaavoitustyyppejä (planeeringute liigid):

  • valtakunnallinen (üleriigiline planeering
  • maakunnallinen (maakonnaplaneering)
  • yleiskaava (üldplaneering)
  • asemakaava (detailplaneering) joka tehdään yksittäiselle tontille

Ylemmän tason kaavoitukset ja suunnittelu ohjaavat ja määräävät alempien kaavojen päätöksentekoa ja hyväksyntää.

Asemakaava (detailplaneering)

Asemakaavoitus on pakollista jos

  • maata lohkohtaan tonteiksi

Eri kaavatyyppejä[1]:

  • asuinkaava (elamumaa) asuinrakennuskäyttö.
  • yrityskaava (ärimaa) yritysten ja vastaavien käyttö.
  • tuotantomaa (tootmismaa), maatalous, metsätalous, satama, tekninen ala
  • vesistö (veekogude maa), luonnollinen tai rakennettu ala
  • liikennealue (transpordimaa), tiet, pysäköinti jne
  • puolustusala (riigikaitsemaa), rajavalvonta-asemat ja rajaylityspisteet, rajavyöhykkeet
  • suojeltu ala (kaitsealune maa), ala jossa taloudellinen toiminta on kiellettyä
  • määrittelemätön (sihtotstarbeta maa), käyttötarkoitusta ei ole kaavoitettu
  • sosiaalimaata (sotsiaalmaa), puistot jne yhteiskäytössä olevat alueet

Vahvistettu kaava on tarkoitettu sen tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Jos maan omistaja jättää kaavan käyttämättä, kunnalla on lain oikeus mitätöidä se (viidessä vuodessa?) käyttötarkoituksineen varoittamalla päätöksestä kuukautta ennen maan omistajalle[2].

Aiempi kaavoituslaki muutettiin rakennus- ja kaavoituslaiksi ja vanhan lain voimassaolo loppui 1.7.2015 kesällä.

Yksityinen maa

Yksityismaan (eramaa) käyttöoikeudet on kuuma aihe Virossa ja siksi niistä on selkeät lait olemassa. Säädökset poikkeavat suomalaisista ja keskeisin ero on ulkopuolisen oikeus liikkua vesistöjen yksityismaata olevalla rannnalla. Virossa rantojen vesirajasta mitataan useampia eri suojavyöhykkeitä (keelu-/kaitsevõõnd), joista sisimmällä on vapaa oikeus liikkua esim kävelemällä, eikä liikkumista saa estää aidoilla tai muilla esteillä. Vaikka omistaja siis omistaa maansa ja mahdollisesti kyseistä vesistöä rantoineen, itse rantaa hän ei täysin kontrolloi.

Näillä jokamiehen oikeuksien eroilla on merkitystä kiinteistöä hankittaessa ja ne on hyvä tietää ennen hankintaa.

Oleskelu

Maankäytön (liikkumisen, oleskelun, marjastamisen, kalastamisen) oikeuksista on säädetty ympäristöministeriön yleisosan laissa johon on koottu kaikki aiheeseen liittyvät oikeudet ja vastuut (Keskonnaseadistuku üldosa seadus)[3].

  • Ulkopuolisilla on oikeus oleskella yksityisessä omistuksessa olevalla maalla vain omistajan luvalla.
  • Luvan katsotaan olevan olemassa, jos omistaja ei ole estänyt aidalla, esteellä tai muulla tavalla ilmaissut haluaan estää vieraiden oleskelua alueellaan.
  • Yksityismaalla oleskellessa, tulee noudattaa lain rajoituksia ja maanomistajan asettamia laillisia rajoituksia ja välttää häiriötä ympäristölle.
  • Yksityismaalla oleskellessa tulee ottaa huomioon maanomistajan edut ja erityisesti välttää omaisuuden vahingoittamista ja kotirauhan rikkomista.
  • Koiran kanssa liikuttaessa tulee sen olla kytketty jos maanomistajan kanssa ei ole muuta sovittu. Tämä ei koske tehtävää suorittavia palvelus- eikä metsästyskoiria.
  • Valtio tai paikallishallinto (kaupunki, kunta) voi rajoittaa omalla maalla oleskelua jos se on tarpeellista yleisen edun, kolmannen osapuolen, kuten maankäyttäjien edun mukaista (turvallisuus).

Tien käyttöoikeus

Yksityisellä maalla sijaitsevia teitä (tee) ja yksityistietä (eratee) saa käyttää tielaissa säädetyn mukaisesti.[3]

  • Urat (rada) jotka eivät ole teitä, saa käyttää jalan, polkupyörällä tai vastaavalla jos laissa ei ole muuten säädetty.
  • Omistaja ei voi kieltää liikkumista yksityistiellä tai uralla jalan, polkupyörällä tai vastavalla jos siitä ei ole omistajalle haittaa. Eratee või raja kasutamise liigset koormavust eeldatakse õuemaal asuva eratee või raja korral, kui seaduses ei ole sätestatud teisiti.

Luonnonvarojen käyttö

Lyhytaikainen telttailu tai pysyvämpi oleskelu

Avotulen teko

Vesistön käyttö

Vesiraja

Vesirajan sulkeminen ja sen kiertäminen

Alueen infrastruktuuri

Jos kiinnostava tontti sijaitsee uudisalueella (uusarendus) jonne on rakennettu koko infrastruktuuri tyhjälle alueelle, ostajan kannattaa varmistua tontin ulkopuolisen infran omistuksista ja päätäntävallasta. Hankkeet ovat yleensä yhtiömuotoisia ja yhteiset aidat, tiet, portit, vesi-, sähkö-, maakaasu- lämpö- ja tietoverkot ovat yleensä joko omassa yhtiössään tai yhdistyksessä. On tapaus joissa hankkeen alullepanija on säilyttänyt hallintavallan edellämainittuihin ja alkanut nylkemään uusilta asukkailta lisähintaa tien käytöstä muuttoautoilta, sähköstä, vedestä ja lopulta tilanne kärjistyi vesijohtojen katkomiseen yksittäisiltä taloilta (löytyy otsikolla Ärimees jättis maineka elamurajooni elektrita).

Mitään ongelmaa ei muodostu jos asia on tiedossa ja varmistuu käyttöoikeuksista tyydyttävin ehdoin allekirjoitetuilla sopimuksilla ennen maakauppoja.

Jos mitään yhteistä infrastruktuuria ei ole, mutta tontille tai sen ympäristöön tulee tie, tulee varmistua, että tie on virallisesti (laillisesti) olemassa kartoissa ja se jatkuu hankittavalle tontille asti. Jos tietä ei ole, sen puute voi estää kaavoituksen läpiviemisen sillä ympäröivillä maanomistajilla ei ole velvoitetta rakentaa tietä mailleen. Toisaalta jos ympäröivän maan omistaja aloittaa oman kiinteistönsä kaavamuutoksen, pussiin jääneen tontin tievaatimukset menevät todennäköisesti läpi.

Kartanot

Alatskiven hulppea 1600-luvun kartano sijaitsee Tarton kunnassa.

Maassa rakennettiin 1700 luvulta lähtien 1245 kartanoa joista 1900 luvun alkupuolelta lähtien on luokkataisteluiden, toisen maailmansodan ja neuvostomiehityksen rappion takia tuhoutunut valtaosa, vain 414 on säilynyt kunnossa. Osa näistä on todella edustavia ja näyttäviä rakennuksia. Kartanoita ja varsinkin rapistuneita on vuosittain myynnissä kohtuulliseen hintaan, joskin niiden kunnostus- ja käyttökulut ovat suuret. Kartanoiden sijainnit ovat pitkin maata, moni niistä on ollut saksalaisaatelisten metsästyspaikkoja.

Välityspalvelut

Välityspalkkio on tyypillisesti 3-5 prosenttia kaupan hinnasta, riippuen alueesta. Palkkion maksaa palvelun tilaaja.


Maanrakennus

Palveluita:

Konevuokraamoita:

Aidat, portit ja puomit

Aidat (aia) ja niiden portit (värav) ja sisääntuloteiden puomit (tõkkepuu) ovat lähes aina automaattisia ja kaukosäädöllä toimivia. Edustettuja merkkejä löytyy Sommer (saksalainen) ja BFT (italialainen).

Ratkaisuja toimittavia aakkosjärjestyksessä:

Rakentaminen


Talopaketit

Sähkö

Sähköverkon liittymiä ja sähkösiirtoa myy valtakunnallinen Elektrilevi (elektrilevi.ee). Sähköliittymän laskutusperusteena on kaksi vaihtoehtoa, ns Amppeeri-alue (ampeerizoon) joka on noin 400m lähimmästä muuntajasta, tai projektipohjainen (projekteermine) jossa verkkoliittymä rakennetaan tapauskohtaisten vaatimusten mukaan, osittain mahdollisesti korkeajännitelinjana. Amppeeri-alue on ehdottomasti halvempi ja liittymisen laskutusperuste on yksinkertaisesti sulakkeen koko, 156 euroa per amppeeri (2016-kesä). Varsinainen sähköliittymä kaappeineen (elektrikilb) tulee yleensä tontin rajalle ja sisältää etäluettavan sähkömittarin. Kaapin sijainti on varmaan perua visuaalisesti luettavien mittareiden ajalta.

Verkko-operaattori rakentaa ja vastaa tontin ulkopuolisista kustannuksista amppeeri-alueella liityttäessä. Asiakas vastaa itse omalla maallaan tehtävistä linjatöistä sekä niiden kustannuksista ja todennäköisesti operaattori suostuu rakentamaan nekin pyynnöstä. Asiakas voi teettää ne myös itse samoilla alihankkijoilla mitä verkko-operaattori käyttää, esim Eltel (eltel.ee), vastuualueen rajapinta on liittymäkaappi.

Koko matalajännitteisen linjan pituus voi nyrkkisääntönä olla noin 700m muuntamosta. Pituuteen vaikuttaa sulakkeiden koko ja kaapelin poikkipinta-ala jota kasvattamalla voi estää kaapelista aiheutuvaa jännitehäviötä maksimikuormalla. Kaapelin poikkipinta-alasta on olemassa taulukot sulakekoon ja pituuden funktiona.

Jätehuolto

Jätteenkuljetuspalveluita (jäätmevedu) aakkosjärjestyksessä:

Talotekniikka

Talojen käyttökulut ovat pitkäaikainen puheenaihe Virossa. Lämmitysvaihtoehdot ja niiden hintaerot ovat suuria. Öljy on jo väistymässä oleva lämmitysmuoto eikä uusia juuri asenneta uudisrankennuksiin. Kaasu verkosta tai nestemäisenä säiliöön toimitettuna olivat suosittuja aikansa, mutta sen hinta on kivunnut öljyn mukana. Suora sähkö, eri lämpöpumpputyyppit, halot ja niiden yhdistelmät ovat korvanneet öljyn, kaasun ja jopa hiilen.

Noin 2010 vuoteen asti lähes kaikki uudisrakennusten ikkunat olivat vain kaksinkertaiset, kirjavilla puitteilla ja eristemateriaaleilla, jonka jälkeen Virossakin on siirrytty kolminkertaisiin ikkunoihin niiden parempien eristysominaisuuksien ja tiivisteiden takia. Ikkunoiden ollessa arvokkaita niiden tyyppi ja laatu on tarkistamisen arvoista - valmista, jopa uudehkoa asuntoa ostettaessa.

Jos talossa on takka, kannattaa varmistaa onko hormissa myös pelti (siiber). Kaikki rakentajat eivät näytä vakuuttuneen sen hyödyllisyydestä tai eivät tunne koko kapistusta.

Sähkö

Etäluettavan sähkömittarin vaihto sähkökaappiin.

Etäluettavat mittarit ovat yleisiä ja loppujakin, jopa muutaman vuoden vanhoista kohteista ollaan vaihtamassa etäluettaviksi.

Sähköverkon asiakkailla on myös mahdollisuus rekisteröityä sähkön tuottajina, esimerkiksi aurinkopaneeleista ja tuulimyllyistä saatavalla energialla.

Eri tuotantomäärille on eri sopimus- ja liittymätyypit, normaalit kuluttajat rekisteröityvät ns mikrotuottajina (3,68 kW asti yksivaiheisena, 11 kW kolmivaiheisena) ilman isompaa byrokratiaa tai tekniikan vaihtoa. Sopimus tehdään kiinteistön omistajan kanssa, yhteisomistuksessa olevan kiinteistön osakkailta on saatava hyväksyntä kirjallisena. Sopimuksen voi haluttaessa tehdä myös kerrostalo- ja rivitalohuoneistoon. Tallinnan verkon vanhassa osassa (3x220V) sopimuksia ei tehdä.

Mikrotuottamissopimus edellyttää, että sähköliittymä ja liittymäsopimus on jo olemassa, sopimus on maksullinen ja sen hinta riippuu kulutuksen määrästä (nettolaskutus ilmeisesti).

Sopimuksen teko on helppo ja nopea tehdä, prosessi voi ottaa aikaa maksimissaan kaksi kuukautta jos verkossa ei ole tarvetta tehdä rakennustöitä.

Mikrotuottajan liittymisohjeet ja tietosivu:

Veden suodatus

Toisilla asuinalueilla voi olla tarvetta suodattaa vesijohtovettä, mutta yleensä siihen ei ole tarvetta vaan vesijohtovettä voi käyttää sellaisenaan juomavetenä ja ruoanlaitossa.

Suurin osa Virossa myydyistä vesisuodattimista on Atlaksen valmistamia. Suodattimia ja niiden tarvikkeita saa rauta- ja puutarhakaupoista ja tietysti putkiliikkeistä. Suodattimia myydään kahden tyyppisiä tiivistepinnoiltaan, toisessa on lyhyt putki jonka ympärillä on o-renkaat (BX-malli), toisessa reiät päädyissä joiden ympärillä on lattea tiiviste (SX-malli). Polyesteriverkkosuodattimella (RL-malli) suodatetaan vedesta karkeaa sedimenttiä 50-mikroniin, polypropeenilangasta punottu lankasuodatin (FA-malli) putsaa pienempiä partikkeleita (scale, sand, lime, rust and other). Aktiivihiilisuodattimen vaihtoväli on kolme kuukautta.

Veden kovuutta pehmentävä annostelija.

Suodatinta vaihdettaessa putkilinja suljetaan tulo- ja menopuolelta ja väliin jäänyt paine vapautetaan oheisella hanalla. Jos hanaa ei ole, tulee paine poistaa rungossa päällä olevasta reiästä kiertämällä sen muovinen ruuvi pois. Tällöin paineen aiheuttamat voimat kierteissä hellittävät ja suodatin on avattavissa kevyesti kiertäen. Kasattaessa tulee olla huolellinen, että suodattimet pysyvät keskellä läpinäkyvää astiaa. Keskittämisen epäonnistuessa tiivistepinnat eivät sulkeudu ja vesi pääsee virtaamaan suodattimen ohi. Huono sovitus on havaittavissa liian vähän kiertyneistä kierteistä niiden kiristyessä normaalia aiemmin. Korjaus tapahtuu avaamalla suodatin uudelleen ja keskittämällä kapseli uudestaan.

Vedenkäsittelyjärjestelmiin erikoistuneita yrityksiä ja palveluita:

Rautakaupat

Rautakappoja talonrakennukseen ja kiinteistönhoitoon:

Bauhaus (bauhaus.ee) saksalaistaustainen. Yrityksen tuotteita ei löydä ollenkaan webistä vaan tulee soittaa tai mennä paikan päälle. Yritysasiakkaille on profimüügi tiliasiakkuussopimmukset jotka tulee sopia erikseen virka-aikaan.

Isona saksalaistaustaisena yrityksenä yrityskulttuuriin kuuluu kantaa vastuu omista virheistään ja tämä näkyy myös käytännössä, virheet on korjattu ja aiheutettu vaiva on hyvitetty laskussa.


Ehitus ABC (ehituseabc.ee)

Espak (espak.ee) on virolaistaustainen yritys joka on itseasiassa sekava yritysrypäs samojen aitojen sisällä Tallinnan Järvevana-kehätien ympäristössä. Yrityksellä on edustuksia monessa muussakin Viron kaupungissa. Bauhausin tapaan verkkosivuilta löytyy vain aukioloajat ja puhelinnumerot, ei tuotetietoa.

Vaikka toiminta tapahtuu saman, yhden liikenimen alta, pihapiirin joka rakennus on oma yrityksensä joissa asioidessa tehdään oma tilaus, lähete ja lasku erikseen. Tämä tuottaa ongelmia viimeistään siinä vaiheessa kun saman projektin tavaroita pitäisi saada kahdelta osastolta samaan kohteeseen samalla kuljetuksella. Todennäköisyys, että tämä ei onnistu on suurempi kuin onnistuminen ja asian koordinoiminen jää helposti asiakkaalle.

Tuotteista kysyttäessä langan toisesta päästä ilmoitetaan herkästi, että ei tiedä ja mielellään hankkiutuu kysyjästä eroon ydistämällä puhelun eteenpäin. Kuudennen yhdistämisen jälkeen yleensä huomaa keskustelevansa alkuperäisen puhelimeen vastaajan kanssa uudestaan ja kadottaneensa 20-30min samaa asiaa selittäen jokaiselle erikseen.

Estpak-yritysryppäässä on myös projektimyyjiä jotka yrittävät koordinoida tätä kaaosta, mutta he hoitavat asiakkaan kanssa tilauksia kello 08:00 aamulla, eivät sen jälkeen. Projektimyyjillä on sähköpostiosoitteet, mutta sähköposteihin ei välttämättä/todennäköisesti vastata koska he viettävät päivänsä ulkona koordinoimassa toimituksia näiden eri yritysten välillä.

Sotkuiksi muodostuneet tilaukset jäävät asiakkaan ongelmaksi, sillä yritysryppäällä ei ole vastuullista toimitusjohtajaa vaan kolme direktoria, joille ei voi soittaa koska he eivät tiedä ongelmastasi mitään. Heitä ei voi myöskään pyytää soittamaan sinulle, koska he eivät tiedä ongelmastasi mitään. Ole siinä sitten asiakas joka ei saa maksamiaan tilauksiaan.

Venäläisempää palvelua löytyy vain Argotarve AS kaupasta, mutta sieltäkin saa maksamansa tavarat koska tilauksia ei oteta vastaan vaan kaikki maksetaan ja luovutetaan paikan päällä.

Asiakkaille on bonusjärjestelmä jossa maksetaan takaisin hyvitystä vuoden aikana asiakaskorttiin rekisteröidyn myynnin perusteella. Bonuskortti on muoviläpyskä erikseen eikä toimi henkilökortilla joka on yleensä ainoana mukana.

K-Rauta (k-rauta.ee, suomalaistaustainen K-Rauta) myymälöitä sijaitsee sisemmän kehätien varrella Pärnun tien alituksen lähistöllä (Tondin nurkilla) ja saman sisemmän kehätien loputtua Rocca Al Maren lähistöllä Mustamäellä, ulos lähtevän väylän varrella. Kolmas myymälä Narvan tien varrelta ennen Lasnamäkeä lopetettiin vuoden 2007 lamassa.

K-Raudassa on asiakasohjelma joka toimii jopa henkilökorteilla. Kortin voi sitoa vain yhteen asiakkuuteen ja esim yksityisasiakkaan ja yritysasiakkaan erottelu menee taas hitaaksi käsityöksi kassalla.

IKH, Tööriistakeskus (tooriistamarket.ee suomen Isojoen Konehalli Oy) myymälä on Järve-keskuksen uumenissa, ei välttämättä ihanteelinen paikka asiakkaalle jotka ostavat jotain isompaa kun ulos pääsemiseksi ostokset pitää roudata pitkin kauppakeskuksen käytäviä parkkipaikalle.

Puukeskus (puukeskus.ee) pelkkää puutavaraa myyvä lautatarha vanhan Narva-maantien varrella. Kyllä, nimi on sama kuin Suomessa aikanaan toiminut Puukeskus ja Suomen haaran mennessä konkkaan/myyntiin Viron Puukeskus on ainoa osa mitä siitä jäi jäljelle. Yrityksessä myydää pelkkää puuta: lautaa, levytuotteita jne. Ei ruuveja, nauloja, työkaluja tai mitään muuta rakentamiseen liittyvää.

Argotarve AS sijaitsee edellisen Puukeskuksen vieressä. Sieltä saa nauloja tms mutta meno maistuu venäläiselle ja tuotteiden laatu on sen mukaista.

Puutarhaan, metsä- ja maataloustöihin:

Polttopuuta

Halkoja

Pohjois-Virossa halkoja (halko, halupuu) myy ainakin seuraavat firmat:

Tarjolla on puutyypit: koivu (kask), leppä (lepp), tervaleppä (sanglepp), kuusi (kuusk). Puutyypin lisäksi hintaan vaikuttaa pakkaus, irtohalko (lahtine), kehikossa (konteineri), verkkosäkissä (võrkkott). Erillaisten hinnoitteluiden takia hintavertailu saattaa olla hankalaa: Motti (ruum) saattaa sisältää noin 30 verkkosäkkiä tai enemmän, riippuen säkin litrakoosta joita on ainakin 30 ja 40 litran kokoisia.

Parhaat hinnat löytyvät paperilehtien luokitelluista ilmoituksista, firmoilta joilla ei ole verkkosivuja.

Tukkipuuta yksityisiltä

Tukkeja pilkottavaksi:

Tukkipuuta valtiolta

Valtion metsistä (RMK, Riigimetsa Majandamise Keskus) on mahdollista ostaa puuta 3 m runkoina jotka pitää itse pätkiä ja halkoa. Ostaessa tulee huomioida:

  • valtion puu myydään lajiryhmittäin: lehtipuuna (lehtpuu) tai havupuuna (okaspuu)
  • tilauksia voi tehdä läpi vuoden.
  • kesällä kaatamisessa on tauko.
  • pohjoisessa Virossa (harjumaa) kysyntä suurempaa ja puu loppuu aiemmin keväisin.
  • jotkin lajikkeet ovat kysytympiä, lehtipuut ovat suosittuja.
  • jos puu loppuu, toimitukset jatkuvat syksyisin.
  • toimituksissa oltava toimitusosoite johon on mahdollista ajaa isohkolla tukkirekalla ja mahdollisesti sen perävaunulla.
  • pitkät toimitusmatkat tukkirekalla lisäävät hintaa rajusti (10 m³ ~ 50 km etäisyys)

RMK puuta on myös mahdollista ostaa kaato-oikeuksina (raieõigus) ja hoitaa puun korjaaminen itse kaatamisesta lähtien:

  • tilauskausi 1. huhtikuusta - 1. lokakuulle (registerimine) + puiden merkintä
  • talvikauden kaatoajat 1. marrastkuusta - 31. maaliskuulle.

Lisätietoa, yhteystiedot ja tilauslomake:

Tilauslomakkeessa on esto taajama-alueelle (tiheasutusala) toimituksista, mutta jos toimitus on silti mahdollista, tilauksen voi tehdä puhelimitse tai/ja meilitse sopimalla. Meiliin tulee laittaa tiedoksi: tilaajan nimi, puhelin, osoite, henkilötunnus (isikukood) ja tilauksen tyyppi: lehti/havupuu ja määrä.

Nuohouspalveluita

Nuohooja (korstnapühkija)


Katso myös

Lähteet

  1. riigiteataja.ee - Katastriüksuse sihtotstarvete liigid ja nende määramise kord § 6. Katastriüksuse sihtotstarvete liigid Viitattu: 2014-02-16
  2. riigiteataja.ee - Planeerimisseadus Kehtestatud detailplaneeringu või selle osa võib tunnistada kehtetuks, kui kohalik omavalitsus või planeeritava maa-ala kinnistu omanik soovib planeeringu elluviimisest loobuda. (2) Kehtestatud detailplaneeringu või selle osa kehtetuks tunnistamisest ja kehtetuks tunnistamise põhjustest teatab kohalik omavalitsus vastavas ajalehes ühe kuu jooksul planeeringu kehtetuks tunnistamise päevast arvates. (3) Detailplaneeringu kehtetuks tunnistamise otsuse ärakirja saadab kohalik omavalitsus maavanemale ja riigi maakatastri pidajale ühe kuu jooksul planeeringu kehtetuks tunnistamise otsuse tegemise päevast arvates. Viitattu: 2016-07-27
  3. 3,0 3,1 riigiteataja.ee Keskonnaseadistiku üldosa seadus - 2. jagu Õigus kasutada võõrast maatükki ja veekogu § 32. Võõral maatükil viibimine (1) Teise isiku omandis oleval maatükil (edaspidi võõras maatükk) võib viibida üksnes omaniku loal. (2) Luba viibida võõral maatükil, välja arvatud õuemaal, eeldatakse olevat, kui omanik ei ole maatükki piiranud või tähistanud viisil, millest ilmneb tahe piirata võõraste viibimist maatükil, või kui tahe piirata viibimist ei ilmne muudest asjaoludest. (3) Võõral maatükil viibides tuleb järgida seaduses sätestatud piiranguid ja maatüki omaniku õiguspäraseid nõudeid ning võimalikult suures ulatuses vähendada keskkonnahäiringute teket. [RT I, 08.07.2014, 3 - jõust. 01.08.2014] (4) Võõral maatükil viibides tuleb arvestada maatüki omaniku huve, eelkõige vältida omandi kahjustamist ja kodurahu häirimist. (41) Koeraga võõral maatükil liikudes peab koer olema lõastatud, kui maaomanikuga ei ole kokku lepitud teisiti. Lõastatud ei pea olema teenistuskoerad teenistusülesannete täitmisel ja jahikoerad jahipidamise ajal. [RT I, 08.07.2014, 3 - jõust. 01.08.2014] (5) Riik või kohaliku omavalitsuse üksus võib piirata enda omandis oleval maatükil viibimist, kui see on vajalik avalikes huvides või kolmandate isikute, sealhulgas maakasutajate huvide kaitseks. Viitattu: 2014-08-03
Henkilökohtaiset työkalut