Viro/Alueet

MMwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tallinnan ympäristön päätiet.

Suomalaiset eivät ole sijoittuneet maahan mitenkään erityisesti, heitä asuu eniten suurimmissa kaupungeissa kuten Tallinnassa, Tartossa ja Pärnussa.

Pääkaupungin läheisyys on tärkeä tekijä monelle jossa liikenteen sujuvuus ja siihen käytetty päivittäinen aika ratkaisee paljon. Käytännössä tämä tarkoittaa maksimissaan noin 50 km etäisyyttä jonka ajaa alle tunnissa riippuen suunnasta, käytetystä pääväylästä ja vuodenajasta. Pidemmillä etäisyyksillä paikallisten palveluiden tarjonta ja toimivuus korostuu kun viikottaisessa huollossa ei voida tukeutua Tallinnaan.

Narvan moottoritie Tallinnasta itään on leveä ja tylsän suora, mutta liikenne vetää hyvin aina. Kesäisin nopeusrajoitus on 110 km/h.

Kantakaupungin asuinalueet levittäytyvät rantojen suuntaisesti ja Mustamäki Paldiskin suuntaan muodostaa hankalan alueen päivittäiseen liikkumiseen lukuisine liikennevaloineen ja liikennemääriin nähden kapeisiin katuihin. Länsipuolinen Pirita/Lasnamäki-alue on teiden suhteen harvaan rakennettua, ajoreittejä on käytännössä kaksi ja kumpikaan ei vedä sujuvasti. Muut vaihtoehdot toimivat paremmin, joskin ruuhka-aikaan kantakaupungin liikenne on hidasta kaikkialla.

Kaupunkia kiertää käytännössä kolme kehätietä, joista uloimalla 8/E265 ei ole juurikaan liikennevaloja, iso osa liikenteestä on raskasta liikennettä ja liikenne on sujuvaa. Ulointa kehätietä on laajennettu ja kunnostettu viime vuosina isoilla investoinneilla ja se on eteläisimmiltä osiltaan uutta tietä. Keskimmäisen kehätien roolia hoitaa Tammesaare tee, Järvevana tee ja Peterburi tee teiden muodostama kaari joka kulkee kantakaupungin reunoilla, alittaa junaradan maan ainoassa maantietunnelissa Ülemisten järven kohdalla, ylittää Tarton tien uutta viaduktia pitkin Peterburi tielle ja on näiltä osilta sujavaa. Itä- ja länsiosiltaan kehän liikenne takkuaa liikennevalojen ja suurten liikennemäärien takia työtuntien aikaan. Sisintä kehätietä edustaa Suur-Ameerika, Liivalaia tee ja lännessä Pronksi joka päättyy satamaan D-terminaalille. Liikennettä on lähes aina enemmän kuin tie vetäisi sujuvasti.

Päätiet kaupungin ulkopuolella Tallinnasta lähdettäessä:

  • Länsisuunnalla aivan rannikolla ei ole suuria teitä, liikenne on verkkaista Kakumäen jälkeen. Liikennettä on liikaa teiden kapasiteettiin nähden. Viime vuosina rakennetut liikenneympyrät ja muut shikaanit eivät ainakaan lisää sujuvuutta entiseen suoraan tiehen verrattuna.
  • Keilan kaupungin suuntaan menee tie numero 8 jossa on muutamia liikennevaloja, tie vetää hyvin vähäisen liikenteen ansiosta.
  • Pärnu/Haapsalu E67-tie on yksi nopeimmista moottoriteistä. Liikenne alkaa sujumaan Järva/Nõmmen alueen jälkeen.
  • Viljandi maantiellä ei ole liikaa liikennettä tai sitä hidastavia liikennevaloja, virtaa hyvin.
  • Tarton maantie E263 vetää hyvin jo kantakaupungista Ülemisten risteyksen jälkeen (Järvevana kehätie/Narvan teiden risteysalue).
  • Narvan Peterburi maantie, E26 vetää kohtuullisesti Lasnamäelle, sen jälkeen hyvin. Narvan tietä parempi vaihtoehto samaan suuntaan on Lasnamäen "kanava" - Laagna tee, monikaistainen ränni josta pääsee nopeasti Narvan moottoritien alkuun ilman liikennevaloja.
  • Piritan rantatie Viimsiin, kilpailee huonoimmasta vaihtoehdosta länsirannan kanssa. Ruuhka-aikaan tukossa, iltaisin kohtuullisen sujuva.

Toisaalta moni suomalainen nykyään työskentelee etänä eikä ole pakotettu hoitamaan asioitaan ruuhka-aikaan ja siten voi käyttää hyväkseen huonompien väyliensä takia vähemmän suosittujen alueiden suhteellisesti matalampaa hintatasoa.

EstWin on haja-asutusalueiden laajakaistainen Internet-verkko. Runkoverkon tilanne helmikuussa 2014.

Netti- ja mobiiliverkkojen saatavuus ja toimivuus voi olla monelle tärkeä alueen valintakriteeri, onhan moni suomalainen etätyöntekijä ja käyttää verkkoja työssään. Toisilla alueilla ei ole edes perinteistä puhelimien kuparikaapeliverkkoa ja käytössä on 3G ja 4G mobiiliverkot, toisaalla rakennetaan modernia optista laajakaistaa, kaupunkeihin yksityisellä rahoituksella ja haja-asutusalueille valtion toimesta.

Ympäristö voi olla toisille merkittävin valintakriteeri. Hyvät ulkoilu- ja eläimien pitomahdollisuudet, kaunis luonto tai meri saattaa painaa enemmän vaakakupissa kuin kaupungin ravintolat ja sosiaalinen elämä.

Viro on tasainen maa, kaakkoisnurkka on mäkisempää ja poikkeaa ympäristöltään muusta osasta maata mukaan lukien läntiset saaret Hiiu- ja Saaremaa. Merkittävän osan hienosta luonnosta muodostaa mäntyjen kattamat merenrantojen niemet ja lahdenpohjat loputtomine hiekkarantoineen. Jopa pääkaupungin lähistöllä on vielä mahdollista löytää sopiva rantatontti merinäköalalla kohtuulliseen hintaan ja rakentaa sinne talonsa.

Viron rannikko on kaunista, loputtomia hiekkarantoja mäntymetsineen ja vesi on kirkasta. Kuva Lohusalun lahden pohjukasta, joskin samat maisemat toistuvat pitkin rannikkoa.

Maan järvet ovat pari metriä syvää Peipsi-järveä lukuunottamatta pieniä eikä niistä ole juuri veneilyyn tai vakavaan kalastusharrastukseen. Pienessä maassa meri taas tuntuu olevan kaikkialla läsnä vähäisen väestön ja asuinalueiden keskittyessä rannikolle ja saarille. Avoin ja syvä rannikko asettaa merellä liikkumiseen ja veneiden säilytykseen omanlaiset vaatimuksensa. Meren pinta voi poikkeavan pitkään puskevan lounastuulen aikana nousta yli metrin normaalikorkeudestaan joka tietysti tulee ottaa huomioon tonttimaata ostaessa. Vastaavasti talvisin se voi laskea itätuulen vallitesssa vastaavasti metrin, joskin siitä yleensä ei ole haittaa.

Tonttimaan koko vaihtelee eri seuduilla. Siinä missä Tallinnan ympäristön entiset pienhuviloiden tontit ovat asuintaloille pieniä, ympäryskuntien kaavoitusta ei yleensä edes suostuta tekemään alle 3000 m² tonteille. Vesistöjen kaavoitukseen vaikuttavat rantojen suojaetäisyydet vaihtelevat alueittain välillä 25 - 150 m, joista jälkimmäinen saattaa olla jo syvällä metsässä. Toisissa kunnissa saattaa puuston vähentäminen tontilta olla rajoitettu prosentuaalisesti. Paikallinen suhtautuminen kavoitukseen ja rakentamiseen, esimerkiksi Natura-alueiden ja luonnonsuojelun takia saattaa vaikuttaa moneen seikkaan ja lopulta ratkaista asuinalueen valinnan.

Suomenkielisiä kouluja on tarjolla vain Tallinnassa ja Tartossa.

Suomitaustaisten sijoittuminen Viron kaupunkeihin.

Venäläisten määrä vaihtelee asuinalueittain, osa Itä-Viron kaupungista on käytännössä umpivenäläisiä Viron maaperällä. Väestön rakenne selviää mm kaupunkien ja kuntien vuosittaisesta selonteosta (aastaaruanne) jossa kuvataan hallinnon ja alueen tilaa joka kantilta, selvitetään tehtyjä päätöksiä sekä arvioidaan tulevaa kehitystä.

Hintataso vaihtelee alueittain paljon, Etelä-Virossa kuluttajahinnat ovat huomattavasti matalammat verrattuna pääkaupungin ympäristöön. Asukkaat tekevät osittain ostoksensa Latvian puolelta kuten rajan molemmilla puolella olevasta Valgan kaupungista, joka osaltaan auttaa hillitsemään hintojen nousemista.

Korruptio on asia johon ikävä kyllä vieläkin törmää toisien julkishallintojen henkilöstössä ja asian voi välttää kokonaan äänestämällä jaloillaan ajoissa siitä puhtaiden alueiden puolesta. Arveluttava toiminta saattaa esiintyä välillisesti ja asian suhteen on hyvä olla tarkkana. Jos kieli on hallussa, paikalliset asukkaat yleensä avautuvat aiheesta mielellään.

Sisällysluettelo


Kaupunkien ja kuntien kotisivut löytyvät sisäministeriön listalta:

Ulkomailta käsin sopivien asuinalueiden hahmottaminen pelkän kartan avulla on vaikeaa ilman paikallistuntemusta. Sivulta löytyy lyhyt kuvaus eri alueista.


Haapsalu

Haapsalussa asuu jonkun verran suomalaisia. Kaupungissa toimii haapsalunsuomiseura.ee.

Harku

Muraste


Suurupi

Vääna-Jõesuu

Jõelähtme

Kunnassa toimii kaavoitusosasto ja jos haluaa säästyä vitutukselta, ei välttämättä kannata yrittää puhua Piret Kirjasen kanssa, mistään, mitään.


Ihasalu

Jägala-Joa on pientaloalue Jägala-joen suistoalueella. Joen vastakkaisella länsirannalla on EGCC-golf klubi kenttineen. Joen voi ylittää kävellen kevyttä riippusiltaa pitkin.


Kaberneeme on idyllinen, vanha kalastajakylä. Alueen luonto on kaunista. Kylän ulkopuolella on leirintäalue jossa on kesäisin jonkun verran vieraita. Lähistöllä sijaitsee Valklan kuuluisat hiekkarannat ja sen lomakeskus. Kylässä on alle 100 asukasta joista osa asuu kylässä vain kesäisin.


Laheranna on Ihasalun lahden itärannalla rakenteilla oleva uusi asuinalue. Alueen tonteista on osa varattu, osa vasta myynnissä.


Neeme


Aiheesta muualla:

Keilan maalaiskunta

Keilan maalaiskunnssa sijaitsevat monet luonnonkauniit kylät ja osa alueista on liitetty Naturaan. Moni kylistä sijaitsee meren rannalla. Luonnonsuojelun ja alueella sijaitsevan pienvenesataman takia luvan saaminen yksityisen laiturin rakentamiseen voi olla hankalaa (todennäköisesti mahdotonta). Venettä saa säilyttää vesirajassa jos se merenkäynnin kannalta on mahdollista.

Kloogaranna sijaitsee kapeahkon Paldiskinlahden perukassa. Kylään päättyy junarata ja sille on matkustajalaituri ilman asemarakennusta.

Meremõisa

Laulasmaa on rannikkokylä Lohusalun naapurissa. Se on kuuluisa kauniista luonnostaan ja alueella sijaitsevasta Laulasmaan kylpylästä joka sijaitsee Paldiskin lahden rannalla. Kylässä on kyläkauppa, koulu ja ravintola.


Lohusalu

pääartikkeli

Kuressaare

Kaupungissa toimii paikallinen saaremaasuomiseura.ee.

Kuusalu

Juminda

Leesi

Salmistu

Valkla asettuu Kaberneemen ja Salmistun kylien väliin. Kylä on kuuluisa uimarannoistaan. Alueella sijaitsee Valklan lomakeskus.


Kärdla

Paldiski

Pärnu

Saue

Saku


Tallinna

pääartikkeli

Tartto

Türi

Türi on etelä-Järvamaalla, likimain keskellä Viroa sijaitseva pieni puutarhakaupunki. Siellä asuu hieman yli 10 000 asukasta. Keskustaa halkoo vihreiden pengerrysten koristama Pärnu-joki. Junayhteys Tallinna-Viljandi välillä kulkee kaupungin läpi.

Türi tunnetaan kevätpääkaupunkina ja siellä pidetään vuosittain kukkatapahtumia. Kaupunkilaiset ovat aktiivisia käsitöiden harrastajia, sinne on rekisteröity 121 yhdistystä joiden aihepiirit ovat laidasta laitaan, hunajan tuottamista, metsästystä, grillaamista, urheilua, käsitöitä, omenoiden kasvatusta, tekniikkaa, kulttuuria, historiaa jne.

Kaupungissa asuu jonkun verran suomalaisia eläkeläisiä.

Viimsi

Viimsin keskusta sijaitsee Habneemessä.

Viimsi on 15 - 20 km päässä Tallinnan itäpuolella Viimsin niemessä oleva oma meren ympäröimä kunta, siihen kuuluu lähes kaikki lähistön asuttavat saaret ja valtaosa kunnasta on niemeä. Kunnan keskimääräinen ansiotaso on Viron korkein. Ulkopuoliset tuntevat Viimsin varmaan parhaiten kylpylästään jossa käy paljon suomalaisia. Keskustassa on myös Imatran Seudun Sähkön Viron pääkonttori ja kävelymatkan päässä Viron sotamuseo.

Viljandi


Katso myös

Henkilökohtaiset työkalut