Viro

MMwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Viro
EU-Estonia.svg
Yleistä
Valtiomuoto: tasavalta
Kielet: viro (ainoa virallinen kieli), venäjä, englanti, ~suomi
Uskonnot: ev.lut ja ortodoksinen, pieni määrä mm. luonnonuskontoja, Euroopan uskonnottomin maa.
Työmarkkinat
Keskipalkka: 855 €[1]
Työttömyysaste: 5,1% (2014-04)
Haluttu työvoima: yrittäjät, sijoittajat, etänä-/kotona työskentevät jne, eläkeläiset, kulttuurityöntekijät
Oleskelu ja kansalaisuus
Viisumivapaus: on
Työluvat: EU alue
Lyhyt oleskelu: 3kk / 6kk jaksossa (EU alue)
Määräaikainen oleskelu: 5a hakemuksesta
Pysyvä oleskelu: 3a
Kansalaisuus: 8a luvat, 5a oleskelu + kieli
Kaksoiskansalaisuus: käytännössä ei
Verotus
Verosopimus: on
Ansiotulovero: 20 % tasa
Pääomatulovero: 20 % tasa
Arvonlisävero: 20 %, osalla tuotteista alennettu alv-kanta
Autovero: 0 %
Suomi ja Viro
Suomalaisia: > 6000
Aikaero: 0 h
Etäisyys: 70 km
Lentoja/suunta: 1
Matka-aika: ½ h
Viitteet
Wikipedia: Viro
Immigraatio: politsei.ee
Sosiaalinen Media

Viro (Viron kielessä Eesti) on suomalaiselle maastamuuttajalle Ruotsin ja Norjan joukossa yksi helpoimmista kohdemaista. Se on lähellä ja yhteiskunta kielineen muistuttaa paljon Suomea, mutta on silti vapaampi ja vähemmän säännöstelty monessa asiassa. Monet paikalliset suomalaiset ovatkin usein kuvailleet Viron muistuttavan -80 luvun Suomea, vapaammassa ja nykyaikaisessa muodossa.

Maa tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia opiskelijalle, työntekijälle ja yrityksille tai sijoittajille eurooppalaisittain kilpailukykyisellä verotuksellaan. Eläkeläiselle Suomesta maksettu eläke antaa korkeamman ostovoiman ja elintason matalamman hintatason ansiosta. Autoilijalle vapaus auton hankintaverosta on iso taloudellinen bonus muutossa. Työntekijälle sopivan työpaikan löytäminen on usein rajoittavin tekijä muuttoa harkittaessa.

Tallinnan seudulle on kuitenkin avautunut yhä enemmän työmahdollisuuksia myös suomalaisille työntekijöille yritysten siirtäessä työpaikkoja Viroon.

Yksityiskohtaiset muuton vaiheet sivulla: Viro/Muistilista


Sisällysluettelo

Media

Virallinen julkinen radio- ja TV-yhtiö on Eesti Rahvusringhääling (ERR, err.ee).

Postimees (postimees.ee) ja Eesti päevaleht (epl.ee) ovat oikeiston (IRL, Reformierakond) äännenkannattaja, joskin usein kritisoivat valtapuolueita siitäkin huolimatta. Vasemmistolla ei ole Helsingin Sanomien kaltaisia paperilehtiä johtuen väestöä sortaneen Neuvostoliiton miehityksen epäsuosiosta ja perinnöstä. Postimees lehden paperiversio ei ilmesty sunnuntaisin.

Todennäköisesti suosituin pelkästään verkossa julkaistava uutissivusto Delfi (delfi.ee). Muita suosittuja ovat myös iltapäivälehdet Õhtuleht (ohtuleht.ee) ja Eesti Express (express.ee).

Äripäev (aripaev.ee) on pelkästään talousuutisiin erikoistunut lehti.

Suomalaisille turisteille suunnattu kaksikielinen Baltic Guide (balticguide.ee) paikallislehti.

Opiskelu

Korkeakoulut

  • ut.ee Tarton yliopisto
    • ut.ee/taslo suomalaisten lääketieteen opiskelijoiden ainejärjestö
    • suolet.fi Suolet Ry - Suomalaiset Eläinlääketieteen Opiskelijat Tartossa Ry
    • ff.ee Fraternitas Fennica - Tarton suomalaisopiskelijoiden osakunta
  • tlu.ee Tallinnan yliopisto
    • ttu.ee Tallinnan teknillinen yliopisto
    • ebs.ee Tallinnan kauppakorkeakoulu
    • tsoj.fi suomalaisten poikkitieteellinen opiskelijajärjestö Tallinnassa

Aikuisopiskelu

Ammatillisten opintojen keskitetty portaali löytyy kutseharidus.ee osoitteesta ja sivuilta voi etsiä kouluja:

  • sijainnin mukaan (Koolid -> asukoha järgi)
  • tyypin mukaan (Koolid -> tüübi järgi)
    • yksityiskoulut (erakoolid)
    • valtion- ja kuntien koulut (riigi- ja munitsipaalikoolid)

Matkustaessaan Tallinkilla, opiskelijat saavat matkalipuista alennuksen (8€, 2014) kirjoittaessaan student rate nettivarausjärjestelmän alennuskoodikenttään. Opiskelijakortti on tällöin esitettävä lähtöselvityksessä.

Valtion ulkomaalaisille opiskelijoille suuntaama portaali:

Työ

Monet paikalliset suomalaiset ovat yrittäjiä ja työllistäneet itsensä ja työntekijänsä, etätyöntekijöitä tai töissä kansainvälisessä, ulkomaalaistaustaisessa yrityksessä. Viron etuja on hyvät tietoverkkoyhteydet, sama aikavyöhyke ja lyhyt etäisyys Suomen kanssa joka mahdollistaa nopean vierailun haluttaessa joko laivalla tai lentäen. Kasvava suomalaisten määrä työllistää myös hieman suomalaisille suunnatussa yrityskonsultoinnissa, lasten opetuksessa ym.

Työttömyyden lasku on taantuman jälkeisenä aikana ollut Euroopan nopeinta. Työttömyys on laskenut 5,1 prosenttiin hutikuusssa 2014.[2]

Matalalta tuntuva keskipalkka selittyy pienituloisten suuremalla määrällä, maan ansiotuloerot ovat suuremmat kuin Suomessa. Esimerkiksi tietotekniikka-alan palkat ovat suhteellisesti kilpailukykyisemmät[3]

Työpaikkoja vertaillessa kannattaa muistaa, että elinkulujen (asunto, ruoka, auto, polttoaineet jne) ja verotuksen ollessa matalemmat, saman elintason saavuttaa pienemmällä bruttoansioilla. Ensimmäisestä paikallisesta työstä saaduista kontakteista, kielen omaksumisesta ja oleskelusta on todennäköisesti hyötyä seuraavaa työpaikkaa hakiessa.

Valtion ulkomaalaisille työntekijöille tarjoama esittelymateriaali:

Hintataso

Hintataso on eurooppalaisittain keskitasoa matalampi, todennäköisesti matalamman ostovoiman ja verotuksen sekä kilpaillumman markkinan ansiosta. Hintataso vaihtelee myös alueellisesti.

Elintarvikkeet maksavat noin 40% vähemmän kuin Suomessa.[4][5]

Ajoneuvojen polttoaineet ovat Euroopan vertailussa halvimpia, vuoden 2013 syyskuussa vain Romaniassa oli bensiini ja Luxemburgissa diesel Viron hintoja matalammat.[6].

Ajokortti maksaa 700 euroa, 61% vähemmän kuin Suomessa.[7]

Terveyspalvelut ovat merkittävästi matalammalle hinnoiteltuja kuin vastaavat yksityiset palvelut Suomessa.[8]

Digitaalisissa tallennusvälineissä ei ole hyvitysmaksua (aiemmin kasettimaksu).

Lääkkeiden ja vakuutusten hintojen sanotaan olevan oleellisesti matalampia.

Verotus

Viro pärjää kohtuullisesti Veronmaksajat Ry:n naapurimaiden ansiotuloverotuksen vertailussa.

Verotuksesta vastaa Vero- ja tullivirasto EMTA (Eesti Maksu- ja tolliamet, emta.ee, Tel: 1811 tai Skype: mta.eesti).

Ansio- ja pääomatuloja verotetaan vuonna 2015 20 % tasaveromallin mukaisesti (jossa on verovapaa alaraja). Hallituksella on pyrkimys palata verojen lasku-uralle jonka mukaan molempia tuloveroja laskettiin 20 prosenttiin vuonna 2015.[9] Ennen EU:n talouskriisiä, hallituksen tavoitteena oli laskea tulovero 12 prosenttiin.[10]

Ansio- ja pääomatuloja vuonna 2017 verotetaan pääpiirteittäin kuten ennenkin. Uusi hallituskoalitio on ilmoittanut nostavansa verovapaan tulon ylärajaa siten, että keskimääräistä palkkaa ansaitsevien tulot nousevat maksimissaan 500 €/kk ja 2100 €/kk ansaitsevilla verovapaa osuus on lakannut kokonaan. [11] Valtion yleisradioyhtiön julkaisemassa hallitussopimuksessa ei mainita muutosta veroprosenttiin (20% vuonna 2016). Jos se muuttuu, todennäköisesti vain marginaalisesti prosenttiyksikköjä, koska se vaikuttaa myös pienituloisiin. Tästä päätellen yli 2100 €/kk ansaitsevien ansiotulovero ei oleellisesti muutu uuden hallituskoalition ilmoittaman mukaan. Oli veroprosenttien muutokset mitä tahansa, järjestelmä säilyy tasaprosenttiverona jossa on helpotuksia pienituloisille, eikä muutu progressiviiseksi verotukseksi.


Kunnallisveroa ei kerätä erikseen. Kunnat saavat osansa valtion keräämistä tuloveroista.

Arvonlisävero vuonna 2015 on 20 %. Eräillä tuotteilla on matalampi ALV-kanta. [12]

Autoverot ja sen kaltaiset maksut autosta ovat seuraavat:

  • hankinnasta maksetaan arvonlisävero.
  • hankintaveroa ei ole[13].
  • vuosittaista käyttömaksua ei ole.
  • vuosittaista käyttövoimamaksua/dieselveroa ei ole (ei dieselille, hybridille, sähkö- tai muille voimille).
  • ulkomailta tuodun auton rekisteröintimaksu on noin 100 euroa.
  • polttoaineverot ovat matalammat kuin Suomessa ja litrahinnoissa on kymmenien senttien ero Suomeen.
  • dieseliä verotetaan kuten bensiiniä ja siten niiden hintaero on pieni.

Kiinteistövero vaihtelee 0,1 - 2,5 prosenttiin maan verotusarvosta kunnan tai kaupungin mukaan. Määrän päättää paikallinen hallinto. Veroa ei kerätä kaikista kaavatyypeistä. [14]

Perintöveroa ei kerätä.

Verotietoja ei julkisteta vuosittain koska ne ovat yksityisasia kuten normaalilla järjellä voisi olettaa. Yleismaailmallisen käytännön mukaisesti verotus tulee perustua faktoihin eikä mielivaltainen ns arvioverotus ole mahdollista.

Verosopimus[15] Suomen ja Viron välillä käsittelee mm verotettavan yksityishenkilön verotuksen perusteena olevaa kotipaikkaa, ansio- pääomatulojen ja varallisuuden verotusta, kaksinkertaisen verotuksen poistamista ja valtioiden välistä tietojen vaihtamista.

Sopimusvaltiossa asuva henkilö tarkoittaa henkilöä, joka tämän valtion lainsäädännön mukaan on siellä verovelvollinen.

  • henkilön katsotaan asuvan siinä valtiossa, jossa hänen käytettävänään on vakinainen asunto.
  • jos asuntoja on molemmissa valtioissa, katsotaan hänen asuvan siinä valtiossa, johon henkilökohtaiset ja taloudelliset suhteensa ovat kiinteämmät.
  • jos käytettävissä ei ole vakinaista asuntoa kummassakaan valtiossa, katsotaan hänen asuvan siinä valtiossa, jossa oleskelee pysyvästi.
  • jos hän oleskelee pysyvästi molemmissa valtioissa tai ei oleskele pysyvästi kummassakaan niistä, katsotaan hänen asuvan siinä valtiossa, jonka kansalainen hän on.

Sopimusvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on vaihdettava keskenään sellaisia tietoja, jotka ovat välttämättömiä sopimuksen tai sopimusvaltioiden sopimuksen piiriin kuuluvia veroja koskevan sisäisen lainsäädännön määräysten soveltamiseksi (verojen kerääminen). Tämän ei katsota velvoittavan sopimusvaltiota ryhtymään hallintotoimiin (tietojen luovutukseen), jotka poikkeavat tämän sopimusvaltion tai toisen sopimusvaltion lainsäädännöstä (poikkeavasta verotuksesta) ja hallintokäytännöstä.

Suomesta lähtevän kannattaa huomioida Suomen verotus ja sen vaikutus kokonaisuuteen.

Asunnot

Kerrostalohuoneistojen myyntihintojen (€/m²) kehitys Tallinnassa (pu) ja Tartossa (si) jaksolla 2007 - 2015 lokakuu. Lähde: kv.ee - statistika.

Asunnon vuokraaminen ei ole yhtä yleistä kuin Suomessa. Tätä selittää -90 luvulla itsenäistymisen alkuaikoina tapahtunut asuntojen siirto sen asukkaan yksityisomaisuudeksi. Siten valtaosa (80%? peräisin verkkokeskustelusta) väestöstä omistaa asuntonsa eikä maksa ikänsä asuntolainaa kuten monessa muussa maassa.

Modernia uudisrakentamista on tehty suhteellisen vähän aikaa, verrattuna esimerkiksi Skandinaviaan. Tämä tarkoittaa käytännössä hyväkuntoisia asuintiloja muuttajalle - uudempia mitä monelle Suomessa on tarjolla.

Ei ole tavatonta, että sekä myyjällä että ostajalla on omat välittäjänsä (kinnisvaramaakler). Samasta kohteesta voi olla myös useiden eri välittäjien ilmoituksia, sitovia välityssopimuksia ei yleensä tehdä. Suosituillakin asuntosivustoilla saattaa roikkua ilmoituksia kohteista jotka on jo myyty aikoja sitten eikä kohde ole enää tarjolla. Kaikki välittäjät eivät välttämättä poista vanhoja kuulutuksia ja saattavat käyttää niitä kontaktien luomiseen, huono tapa josta ei ehkä kannata palkita. Yhdistettynä julkisiin rekistereihin välittäjille jää vähän välineitä millä kontrolloida asemaansa ja se saattaa ilmetä tietojen pihtaamisena tms omituisena käytöksenä, sillä vaara tulla ohitetuksi kaupanteossa on olemassa.

Kerrostalohuoneistojen vuokrahintojen (€/m²) kehitys Tallinnassa (pu) ja Tartossa (si) jaksolla 2007 - 2015 lokakuu. Lähde: kv.ee - statistika.

Pohjapiirustukset ovat positiivinen poikkeus asuntoilmoituksissa, niitä on yleensä saatavilla vain uusimmista kohteista. Yleensä ilmoituksissa on vain kuvat ja usein ne on otettu laajakulmaobjektiivilla jossa on hyvät ja huonot puolensa.

Markkinat romahtivat 2007 - 2009 vuosina, mutta ovat sittemmin palanneet entiselle tasolleen.

Aluetta ja asuntoa valittaessa kannattaa tarkastaa mm veden laatu joka vaihtelee paljon eri alueilla riippuen sen lähteestä, yleisestä jakeluverkon- tai rakennuksen omien putkistojen kunnosta. Suurimpien asuinalueiden verkostot alkavat olla jo uusittuja ja laatu siten hyvä. Vesi on yleensä peräisin kunnallisesta suurikapasiteettisesta, syvästä porakaivosta (puurkaevu) tai paikallisesta kiinteistökohtaisesta porakaivosta. Laatuun saattaa vaikuttaa veden kovuus/kalkki, rauta, kaasut ja hajuhaitat, vanhat metalliputket. Asuntoa tutkittaessa vettä voi juoksuttaa reilun ajan tutkittaessa kohdetta muualta.

Kosteissa tiloissa lattioiden kaadot saattavat olla uusissakin asunnoissa liian pienet, väärään suuntaan tai jopa puuttua kokonaan. Tämä selviää laskemalla vettä lattialle ja seuraamalla sen poistumista. Suomessa käytössä oleva kaltevuussuhde on 1:50, eli kaksi senttimetriä laskua metrin etäisyydellä.

Itsenäisyyden aikana rakennetuissa ja rakennettaviin taloihin yleensä tehdään myös sauna jos asunnossa riittää tilaa siihen. Toisissa kerrostaloissa ja jopa Tallinnan Vanhan kaupungin remontoituihin taloihin on saatettu lisätä pieni sauna.

Välityspalkkion maksaa välittäjän (kinnisvaramaakler) palvelun tilaaja.

Varustukseen kuuluu yleensä ovipuhelin (fonolukk) ja murtohälytin (signalisatsioon) joka saattaa olla kytketty vartioyrityksen järjestelmään. Autopaikka (garaaz) tai varasto (ladu, hoidla) kellarikomero (panipaik) ei välttämättä automaattisesti kuulu asuntoon / sopimukseen vaikka niitä rakennuksessa olisikin. Kaikista edelläolevista kannattaa varmistua erikseen ja tarvittaessa huolehtia niiden maininnasta sopimuksessa.

Usein uutta asuntoa myydään ilman kalustusta, vaatekaappeja, keittiön kalusteita jne - tällöin kannattaa yrittää arvioida miten tilat pienenevät tai muuttuvat niiden asennuksen jälkeen.

Asuntoportaaleja ja -välittäjiä:

Paikallisella YIT:llä on postituslista jossa he tiedottavat projekteistaan. Listalle ilmoittaudutaan yhteystietojen kautta. Toinen iso toimija on Merko ehitus. Kolmas iso Skanska purki toimintonsa Virossa vuoden 2014 lopussa[16]

Vuokraaminen

Asunnon vuokraamisessa ei ole juurikaan eroa tyypilliseen suomalaiseen vuokraamiseen verrattuna.

Yhtiövastikkeen (kommunaalikulud) maksaa vuokraaja. Vastike voi olla kymmeniä prosentteja itse vuokran päälle joten niiden suuruudesta ja muuttumisesta vuodenajan mukaan kannattaa varmistua. Vuokra-asunnoista yleensä annetaan yhden kuukauden vuokratakuu.

Jos asunnossa on parveke tai useampi, kannattaa tarkastaa onko ne laskettu mukaan ilmoitettuun asuinpinta-alaan koska kommunaalikulut (lämmitys, vesi) lasketaan huoneistojen kesken pinta-alojen suhteessa ja parvekkeista turhaan maksaminen on yleistä.

Kalustetut asunnot yleensä sisältävät sohvat, pöydät, vuoteet ja esimerkiksi kaapistoja, mutta varsinaista irtaimistoa kuten keittiön astiasto, kattavat valaisimet tai mattoja ei välttämättä ole. Sana kalustettu ei siis tarkoita samaa mihin suomalainen on tottunut esimerkiksi kesämökkiä vuokratessaan.

Uuden asukkaan kannattaa heti ensimmäiseksi vaihtaa asunnon lukkopesät omiinsa (usein Assa-merkkiset) ja pitää avaimet itsellään. Maassa on paljon ulkomaisia, etenkin irlantilaisia kiinteistökeinottelijoita uudempien asuntojen omistajina ja heidän käsityksensä mukaan omistajalla on oikeus tunkeutua asuntoon omilla avaimillaan milloin haluavat, mielellään silloin kun asukas ei ole itse paikalla. Lain mukaan asukkaalla ei myöskään ole velvoitetta luovuttaa uusien lukkopesien avainta omistajalle. Viron peruslain mukaan koti on koskematon (kodu on puudumatu)[17] eikä omistajalla ole oikeutta vaatia pääsyä asuntoon, muuten kuin säännöllistä kuntokatselmusta tekemään, esimerkiksi vuosittain. Tämäkään ei tietysti estä väittämästä muuta, mutta laki on asukkaan puolella joten kannattaa ottaa yksityiskohdista selvää ja pitää puolensa tarvittaessa. Irlannin laki ei päde Virossa, omistajien mielikuvista huolimatta.

Omistaminen

Kerros- ja rivitaloissa (korter- ja ridaelamu) on yleensä talonyhdistys (korteriühistu sama kuin talonyhtiö Suomessa) joka vastaa yhteisten tilojen ja alueiden hoidosta sekä yhtiövastikkeiden maksuliikenteestä. Isännöitsijä (haldur, maja haldur) on henkilö joka hoitaa käytännön asioiden organisoinnista ja jonka kanssa tulee usein asioitua muuton yhteydessä.

Vanhemmissa kerros- ja rivitaloissa ei välttämättä ole talonyhdistystä ja niissä asukkaiden pitää sopia yhteisten asioiden hoitamisesta yhdessä. Mitä suuremmasta asuntokokonaisuudesta on kyse, sitä vaikeampaa hoitamisesta tulee ja se yleensä näkyy esimerkiksi rappukäytävien kunnosta. Itse asunnot voivat olla siitä huolimatta hyväkuntoisia. Yhdistyksen puuttuminen on vähenemään päin ja asia tulee tarkastaa ostohetkellä.

Vuoden 2007-2009 talousromahduksen jäljiltä moni rakennusprojekti jäi kesken tai saatettiin loppuun niukalla budjetilla mikä on hyvä muistaa valmista ostaessa jos rakennusvuodet osuvat noihin aikoihin. Tämä saattaa tarkoittaa materiaalien laadusta tai ominaisuuksista tinkimistä josta sitten uusi omistaja maksaa asunnon elinkaaren aikana esimerkiksi korkeampina lämmityskuluina.

Kaikki asuntokaupat tehdään notaarien vahvistamana.

Huutokaupat

Asuntojen pakkohuutokauppoja on menossa jatkuvasti ja niistä saattaa olla myös ilmoitukset edellä listatuissa asuntoportaaleissa. Osa huutokaupoista käydään sähköisesti Internetissä ja ne kestävät päiviä. Huutokauppalistauksia:

Huutokauppoihin voi osallistua pankkilainalla tai käteisellä. Edellämainitussa asia pitää sopia hyvissä ajoin pankin kanssa koska huudon loputtua maksut tapahtuvat nopeasti. Ennen osallistumista, huutoon tulee rekisteröityä ennen sen alkamista. Rekisteröityminen edellyttää 5% varausmaksua aloitushinnasta ennakkoon ja voitettuaan kohteen, toisen 5% osan ennakkona parin päivän maksuajalla. Lopullinen hinta jo suoritetuilla varausmaksuilla vähennettynä tulee maksaa kahden viikon maksuajalla. Jos huutoa ei voita, aloitusmaksu palautetaan osallistujalle. Jos kaupan kohde on tontti, sen rekisterimerkinnöistä maksetaan 200-300 euron valtiovero (riigilõiv). Maksuista myöhästymisestä huuto mitätöidään (ja ilmeisesti 10% ennakko menetetään).

Jos kaupankäynnin aikana ei tule yhtään huutoa, kaupankäynti suljetaan määräaikaan mennessä ja yleensä aloitetaan uudelleen muutaman viikon uudelleenarvioinnin (ümberhindamine) jälkeen alemmalla aloitushinnalla. Uudelleenaloituksia tehdään kunnes kohde käy kaupaksi.

Jos kaupankäynnin lähestyttyä loppuaan tulee uusi voittava huuto, loppumisaikaa siirretään ehtojen mukaisesti eteenpäin (esim 10 min) antaen toisille huutajille vielä mahdollisuuden korottaa omaa tarjoustaan.

Kohteen kiinnitysten (lainavakuus, hüpoteek, hüpoteeklaen) suhteen kannattaa olla tarkkana. Yleensä ne poistetaan kohteesta kaupan varmistuttua ja omistuksen siirryttyä, mutta ei aina. Jos kohteessa on kiinnityksiä, niiden olemassaolo ja poisto mainitaan kuulutuksessa. Tarkan listan kiinnityksistä saa myös maaviraston maksullisesta kiinteistörekisteriotteesta josta selviää myös niiden historia.

Huutokaupan ehtoihin kannattaa tutustua sen verkkosivuilla huolellisesti ja tarvittaessa kysyä kauppaa hoitavalta oikeuden asiamieheltä jos kuulutuksesta jäi kysymyksiä.


Lisää kiinteistöistä, kaavoituksesta ja pientaloista:

Alueet

Viron isoimmat kaupungit ja päätiet. Hyvä sähköinen kartta löytyy Delfin palvelusta.


Suomalaiset eivät ole sijoittuneet maahan mitenkään erityisesti, heitä asuu eniten suurimmissa kaupungeissa kuten Tallinnassa, Tartossa ja Pärnussa.

Muuttopalvelut

Viroon muuttajan kannattaa käyttää hyväkseen maan läheisyyttä ja Suomeen verrattuna kilpailukykyisempää hintatasoa. Vakuutusyhtiöt eivät yleensä salli Suomesta vuokratun muuttoauton viemistä maahan joka sekin puoltaa virolaisen palveluntarjoajan käyttöä.

Muuton yhteydessä tulee myös usein tarve varastotilalle (panipaik, laopind) jota ylläolevista tarjoaa ainakin KLG jonka varasto sijaitsee Tallinnassa Peterburi tee:llä ja Move On jonka varasto on Tallinnan ulkopuolella. Varastoihin erikoistuneita muita ovat Minilaod, vuonna 2016 avattu kookon.ee jossa varastoa voi valvoa sen valvontakameralla ja sisään pääsee kellon ympäri älypuhelimella. Kokoon sijaitsee Tallinnan ulkopuolella, Nõmmen takana Pärnun tien varrella teollisuusalueella.

Suomen TE-keskus voi auttaa taloudellisesti EURES-verkostosta (Employment European Services) jos hakija on:

  • 18–35-vuotias
  • EU-kansalainen, joka asuu virallisesti jossakin EU-maassa

Lisää yksityiskohdista TE-keskuksen sivuilta:

Viron valtion asettumisohjeita: settleinestonia.ee


Lista suomalaisista muuttopalveluista esimerkiksi merikontilla tehtäviin muuttoihin:

Oleskelu

Suomen kansalaisella on oikeus oleskella maassa 90 päivää (kolme kk) Schengen-alueen sopimuksen mukaisesti.[18]. Sopimus sallii kyseisen oleskelun puolen vuoden jaksolla.

Oleskelulupia myönnetään määräaikaisia ja pysyviä (pikaajaline, pitkäaikainen). Anoessaan oleskelupaa anojalta otetaan sormenjäljet ja hänelle allokoidaan paikallinen henkilötunnus (isikukood) ja annetaan henkilökortti (id-kaart, id.ee).

Viron kansalaisen henkilökortti jota käytetään myös Internetissä ja asiakaskorttina kauppojen kassoilla. Uudessa kortissa siru on takapuolella. Ulkomaalaisen kortti poikkeaa hieman kansalaisen kortista.

Henkilötunnus ja -kortti ovat alkuun pääsemisen kannalta tärkeitä koska monet tietojärjestelmät, esimerkiksi matkapuhelin-, Internet-liittymien- ja pankkien asiakassopimukset tuntevat vain paikallisen henkilötunnuksen ja sopimusten tekemisestä tulee hankalaa jos tunnusta ei ole. Tunnetuin ulkomaalaisten henkilötunnusten käyttäjä on kaupparekisteri (Äriregister, äriregister.rik.ee) jossa Suomalaisten HETU ja SATU ovat arkipäivää.

Määräaikainen

Määräaikaisen (alaline) oleskeluluvan vaatimukset[18]:

  • Oleskelun perusvaatimukset:
    • todellinen asuinpaikka on Viro
    • riittävä laillinen toimeentulo itselle ja huolettaville.
    • kattava sairasvakuutus
  • Oleskelun peruste:
    • asuminen puolison luona
    • asuminen läheisen sukulaisen luona
    • opiskelu
    • työskentely
    • yrittäminen
    • ulkomaan kanssa tehdyn sopimuksen peruste
    • merkittävän yleisen edun takia

Määräaikainen oleskelulupa myönnetään enimmillään viideksi vuodeksi. Ajan pituuteen vaikuttaa perusteiden merkittävyys ja muuttumisen todennäköisyys luvan voimassaoloaikana. Ulkomaalaisen tulee rekisteröidä asuinpaikkansa väestörekisteriin.

Pysyvä

  • Pysyvän oleskeluluvan vaatimukset ulkomaalaiselle[18]:
    • hakija on asunut Virossa vähintään viisi vuotta ennen hakemuksen jättöä
    • hakijalla on voimassaoleva määräaikainen oleskelulupa
    • hakijalla on laillinen ja pysyvä toimeentulo
    • kattava sairasvakuutus
    • hakija on täyttänyt integraatiovaatimukset
    • hakijan asuinpaikka on väestörekisterissä
    • hakijan tapauksessa ei esiinny pitkäaikaisen oleskeluluvan myöntämiselle kieltäytymisen perusteita.
  • Edellämainittuja kolmea ensimmäistä kohtaa ei sovelleta alle yksivuotiaaseen lapseen.

Integraatiovaatimukset

  • Viron kielen perusteiden hallinta - taso B1 tai vastaava.
  • Vaatimukset ei koske alle 15-vuotiaita tai yli 65-vuotiaita ulkomaalaisia
  • Kielitasoa mitataan kielikokeella kielilaissa säädetyn mukaisesti
  • Kielikoetta ei vaadita ulkomaalaiselta joka on suorittanut perus-, keski- tai korkeakoulun.

Kansalaisuus

Viron kansalaisuuden saa automaattisesti syntyessään Virossa jos vähintään toinen vanhemmista on Viron kansalainen (kts laki poikkeuksineen).[19] Kansalaisuutta voi anoa myöhemmin:

  • 15-vuotta täyttänyt[19]
  • henkilö jolla on pitkäaikainen oleskelulupa vähintään kahdeksan vuotta ja on oleskellut viisi vuotta Virossa.[19]
  • henkilön kotiosoite on Virossa.[19]
  • osaa sujuvasti Viron kieltä (B1-taso kielilain mukaan).[19]
  • osaa perustus- ja kansalaisuuslakia vaatimusten mukaisesti.[19]
  • henkilöllä on pysyvä toimeentulo joka kattaa hänen ja huolettavien toimeentulon.[19]
  • on lojaali Viron valtiolle.[19]
  • vannoo hakemusta jättäessään olevansa lojaali Viron perustuslaille.[19]

Henkilö jolla on syntymästään muita kansallisuuksia ja on myöhemmin saanut Viron kansalaisuuden, tulee luopua niistä viimeistään 18 vuotta täyttäessään. Täysi-ikäisen anoessa Viron kansalaisuutta tulee lopua aiemmasta kansalaisuudesta jos vanhemmista kumpikaan ei ole Viron kansalainen (USA:n takaisinmuuttajat).[19]

Suomalaisella on siis hyvät mahdollisuudet saada Viron kansalaisuus, mutta siitä ei varsinaisesti ole mitään käytännön hyötyä Suomen verotuksen tms kannalta koska verotusoikeus määräytyy asuinvaltion perusteella ja samalla joutuu luopumaan Suomen kansalaisuudesta.

Sosiaaliturva

Viron sosiaaliturvan toteutustapa poikkeaa hieman Suomesta. Valtio vastaa terveydenhuollosta toisin kuin Suomessa jossa se on kuntien vastuulla. Asukkaat on rekisteröity sairasvakuutuskassaan (haigekassa) ja oikeutettuja sen varoilla maksettuun terveydenhuoltoon. Valtio turvaa esimerkiksi lapsien, opiskelijoiden, raskaana olevien, eläkeläisten ja työttömiksi työnhakijoiksi rekisteröityneiden sairasvakuutuksen, mutta muutoin sen saa vain vakuutusmaksun maksamalla.[20]

Terveydenhuolto perustuu kotilääkäreihin (perearst) jotka ovat kaikki yksityisyrittäjiä. Paikalliset asukkaat on rekisteröity kassaan jo lapsena ja heillä on ollut perhelääkäri aina, Suomesta muuttavan tapauksessa rekisteröintiin pitää nähdä hieman vaivaa ja löytää sopiva lääkäri. Asiakas valitsee haluamansa lääkärin itse vapailta markkinoilta, sijainnista riippumatta ja yhdessä he tekevät sopimuksen terveydenhuoltopalvelusta. Lääkäri laskuttaa palveluistaan kassaa asiakasmääränsä mukaan ja saa perustulonsa pääluvun mukaan.

Asukas voi halutessaan vaihtaa lääkäriä jonka seurauksena lääkäreillä on kannustin palvella mahdollisimman hyvin maksimoidakseen tulonsa. Vapaasta valinnan mahdollisuudesta on myös seurannut hyvien lääkäreiden täydet asiakaskirjat. Järjestelmässä lääkärin vaihto on helppoa koska se on lääkärin ja asukkaan välinen sopimus joka osaltaan lisää kilpailua.

Kotilääkärit toimivat kotilääkärikeskuksissa (perearstikeskus) joissa toimii yleensä useita yrityksiä joka muodostuu lääkäristä ja hoitajista (pereõde). Jos asuinalueella on sairaala, lääkärikeskukset toimivat yleensä niiden yhteydessä.

Lapsilisät kolmilapsiselle perheelle vuonna 2017 ovat suuremmat Virossa (400€/kk) kuin Suomessa (336€/kk)[21]

Työttömyysturva koostuu kahdesta osasta[22]:

  • työttömyysvakuutuksesta
  • työttyömyystuesta

Työttömyysvakuutus joka on lakisääteinen pakollinen vakuutus. Vakuutuksesta voidaan maksaa kolmea erillaista tukea.[23]

Työttömyystuki oikeutetaan työttömille joiden toimeentulo on matalampi kuin 31 kertainen päiväraha ja työttömäksi rekisteröinti päivää edeltävien 12 kuukauden aikana töitä on ollut vähemmän kuin 180 päivänä. Vuonna 2013 työttömyystuki on 3,27 euroa päivässä.[24]

Päivähoito

Suomenkielinen päivähoitopaikka (3-5v) löytyy Tallinnan ydinkeskustasta:

Koulut

Uudistunut suomalainen koulu Tallinnassa.

Suomalaisille on suomenkieliset yksityiset koulut www.suomalainenkoulu.ee Tallinnassa (TASK, Tallinnan suomalainen koulu) ja tartonkoulu.net Tartossa jossa opetataan peruskoulun vuosiluokkia ja pidetään esikoulua.

Virossa enemmistö paikallisista lapsista käy jo kuusivuotiaana maksullista esikoulua, joka valmentaa parempina pidettyjen koulujen pääsykokeisiin. Monien koulujen pääsyvaatimuksena on luku- ja kirjoitustaito sekä erilaisten tehtävien virheetön suorittaminen[25]. Suomenkielisissä kouluissa tätä pääsyvaatimusta ei ole.

Suomen Opetusministeriö pyysi vuonna 2014 Tallinnan koulua todistamaan koulun oppilaiden kotipaikkoja ilmitulleiden epäselvyyksien takia.[25]

Virossa toimii myös kansainvälinen koulu kaikille 3-19 vuotiaille ulkomaalaisille. Koulun opetuskieli on englanti.

Lukioissa on vapaaehtoinen maanpuolustusaine[26] jossa opetetaan lojaalisuutta Viroa kohtaan, perusteita puolustusvoimista ja vapaaehtoisesta maanpuolustustuksesta, perustaitoja (aseiden käsittely, ensiapua, liikkumista, kriisitilanteissa toimimista), NATO:n perusteita ja maastotaitoja.[27]

Kaikki julkiset ja yksityiset koulut:

Kotoutuminen

Kotoutuminen voi olla alkuun hidasta, siitä ei kannata välittää, se tapahtuu hitaasti itestäänkin ja maassa tulee toimeen englannilla ja toisinaan suomen kielellä. Muuton jälkeen perusasioiden kanssa menee aikansa, mutta arki löytää uomansa lopulta ja silloin kannattaa aktivoitua kielen opiskelussa jos sitä ei vielä hallitse. Uudesta kotimaasta saa enemmän irti kun pystyy juttelemaan paikallisten kanssa heidän omalla kielellään. Virossa kielen opiskelu on muutenkin herkkä aihe neuvostomiehityksen takia ja paikalliset arvostavat sen osaamista.

Kielen opiskelussa tärkeintä on altistaa itsensä sille - työpaikalla, opiskellessa, harrastuksissa jne. Televisio ja radio ovat hyviä tapoja kielikylpeä, vaikka autoa ajellessa paikallisia kanavia kuuntelemalla. Suomalainen oppii viron kielen ilman opetustakin ajan kanssa.

Kielen ja kulttuurin opiskeluun palveluita ja materiaalia:

Kielikurssin maksuista on mahdollista saada hyvitystä EU:n sosiaalirahastosta: meise.ee - Reimbursement of the expeneses spent on Estonian language courses läpäistyn kielitestin jälkeen.

Kieleen liittyviä yhdistyksiä ja seuroja:

Sanakirjoja:

Sanomalehden tilaamista kannattaa harkita vaikka nykyään netti tursuaakin sisältöä. Paperilehteä tulee todennäköisesti luettua enemmän jos siitä on kertaalleen jo maksanut. Auto saattaa olla kalliimpi investointi, mutta maa jossa ei ole syntynyt ja kasvanut on vieras, siihen ei voi tutustua muuten kuin vierailemalla eri paikkakunnilla. Muuten jämähtää kaupunkiin vuodesta toiseen ja siihen kyllästyy lopulta. Viron nähtävyyksiä, luontoa ja haja-asutusalueita ei näe bussilla matkustamalla.

Kohtuullisen uusi palvelu podrad.ee - põdrad on paikallisten suomalaisten keskustelufoorumi jossa keskustellaan kaikesta mahdollisesta, muuttamisesta, arjesta, kouluista, opiskelusta ja yrittämisestä. Suomalaisnaisten yhteisö suomettaret.ee ja yrittäjien seke.ee ovat tapoja verkostoitua paikallisiin suomalaisiin naisenergian ja yritystoiminnan kautta. Paikallisten ulkomaalaisten yhteisö internations.org on kohtuullisen aktiivinen, joskin jäsenet ovat luonnollisesti enimmäkseen ulkomaalaisia eivätkä virolaisia.

Virolainen keskustelukulttuuri on avoimempi ja suorasukaisempi, vastaavia tabuja kuin Suomessa ei ole ja siihen totuttuaan suomalainen saattaa huomaamattaan ylittää näitä julkilausumattomia rajoja kahden kulttuuurin välillä eläessään. Tämä on merkki kotoutumisesta, yksi muiden joukossa.

Tietoliikenne

EstWin on haja-asutusalueiden laajakaistainen Internet-verkko. Runkoverkon tilanne helmikuussa 2014.

Internet-yhteydet ovat nykyaikaisia ja niitä on saatavilla suurimpaan osaan maata, mm valokaapeliverkkoa on rakennetttu haja-asutusseuduille jo vuosia. Nopein kuluttajille tarjottu yhteysnopeus on 1000 Mbit/s (symmetrinen) joka maksaa esimerkiksi suositulla Telialla 99 €/kk. Hitaampi 100 Mbit/s yhteys on 25€/kk (2017-5).

Kaupungeissa on tarjolla kerrostaloihin taloratkaisu jossa saman kuidun päässä on useita huoneistoja. Toisaalta on alueita joissa ei ole edes Neuvostoajalta peräisin olevaa kuparista tilajaajohtoverkkoa joka mahdollistaisi lankapuhelimen tai kiinteän Internet-yhteyden, näillä alueilla käytetään mobiilidataa kiinteän verkon tavoin ja usein jopa 4G yhteydet ovat mahdollisia.

Talous- ja viestintäministeriö ja Viron tieto- ja televiestintä liitto (ITL) muodostivat 11 elokuuta 2009 ELASA (Eesti Lairiba Arenduse SihtAsutus) säätiön jonka tavoite on rakentaa EstWin-verkko, joka on koko maan kattava, jokaisen asuinalueen Internettiin yhdistävä laajakaistainen, valokaapeliin perustuva runkoverkko.

Valmistuttuaan vuonna 2015, 98% maan talouksista ja yrityksistä olisi enintään 1,5 kilometrin (last mile) etäisyydellä optisesta verkosta. Hankkeen viiden vuoden jaksolla rakennetaan 6000 km optisia kaapeliyhteyksiä ja yli 1400 kytkentäpistettä.

Kuluttajien ja EstWin-verkon välisen viimeisen mailin rakentamiseksi on vuonna 2017 perustettu Pohjois-Viron kuntien yhteenliittymä Digimaa (digimaa.ee) jonka tarkoitus on rakentaa ja osittain myös rahoittaa asuinalueiden kattava verkon osa, kuuluisa viimeinen maili. Digimaa-verkko on suunnitteluvaiheessa ja siitä kiinnostuneita talouksia on pyydetty ilmoittautumaan sen sivuilla (osoite/kartta), samalla rekisteröityy hankkeen sähköposti-uutiskirjeeseen. Valmistuttuaan verkko tarjoaa yhteyden puuttuvan osan, mutta itse palveluntarjoajat ovat samat perinteiset Elisa, Telia ja Starman jne. Teknologia tulee olemaan valokaapelia kuten EstWin-verkkokin joka mahdollistaa nopeat yhteydet. Verkon kautta saa samat palvelut kuin kaupungissa, eli netti, tv, puhelimet jne. Näillä näkymin (2017-05) talouden maksama osa liittymishinnasta tulee olemaan jotain 300 euron tietämillä.

Langatonta verkkoa on tarjolla WLAN verkkoina kaupungeissa ja WIMAX-verkkona joka kattaa myös haja-asutusalueita. Matkapuhelinverkon Internet-palvelu on saatavilla flat-rate sopimuksella. Paikallisia Internet-operaattoreita:

Digi-TV verkko rakennettiin Virossa muuta EU-aluetta myöhemmin suoraan HD-standardin (h.264) mukaiseksi ja siten Suomessa käytössä olevat ensimmäisen sukupolven (DVB-T) vastaanottimet eivät ole yhteensopivia Viron lähetysten kanssa. Kaupungeissa iptv eli Internetin päällä kulkeva tv-palvelu on suosittu jopa kuparikaapeliyhteydellä toteutettuna. Viron TV-verkkoja rakentava ja ylläpitävä verkkoyhtiö on Levira joka ei kuitenkaan tarjoa sisältöjä. Valtiollinen julkinen sisältöyhtiö ERR (Eesti Rahvusringhääling) tarjoaa kahta TV-kanavaa ja seitsemää radiokanavaa sekä uutisia ja ajankohtaisisältöä verkkosivuillaan. Suomen TV-lähetyksistä A-kanavanipun pääkanavat[28] (YLE 1,2) kanavat näkyvät ainakin kaapeliverkossa. Terrestiaali-lähetyksiä on mahdollista vastaanottaa pohjois-Virossa hyvällä antennilla. Virossa ei ole minkäänlaista yleistä tv-maksua tai veroa, verovaroin tuotettu palvelu on maksuton.

Radiokanavia on paljon ja niitä voi kuunnella myös Internetissä maasta riippumatta. Radion kuuntelua ei ole rajoitettu tekijänoikeusmaksuilla julkisilla paikoilla kuten ravintoloissa ja takseissa. Muuttoon valmistautuessa radio on kätevä tapa totuttautua uuteen kieleen ja tukee sen passiivista oppimista. Lista kanavista löytyy omalta Viro/Radio sivultaan.

Teleoperaattoreilla on kattavat 2G ja 3G mobiiliverkot koko maassa. Paikallisia palveluntarjoajia:

  • Elisa (Suomen Elisan omistama)
  • Telia (Teliasoneran omistama, tunnettiin ennen nimellä EMT - Eesti Mobile Telekom)
  • Tele2

Kannattaa tarkistaa kulloisetkin tarjoukset, tätä kirjoittaessa Elisa ja EMT tarjosivat sopimuksia joiden käyttö oli normaalia verkkovierailua (roaming) huokeampaa Suomessa, joskin sopimuksissa on taas muita rajoituksia.

Puhelinnumeroissa oli aiemmin käytössä suuntanumeroita, mutta ne on poistettu käytöstä siirrettävyyden takia. Käytännössä valtaosa numeroista jakautuu yhä seuraavasti:

  • kaikki muut kuin 5-alkuiset ovat eri kaupunkien lankalinjoja.
  • 44-alkuiset Pärnun lankapuhelimia
  • 5-alkuiset eri opereaattoreiden matkapuhelimia
  • 6-alkuiset Tallinnan lankapuhelimia
  • 7-alkuiset Tarton lankapuhelimia

väitettävästi 5-alkuisen numeron voisi siirtää myös lanka- tai VoIP-linjaan, mutta tästä ei ole viitettä tai käytännön kokemuksia. Määräys numerosuunnitelmasta[29] mainitsee vain ulkomaan suuntanumerot. Huomioitavaa, että lisättäessä maatunnus +372 numeroon, varsinaisesta liittymänumerosta ei poisteta mitään kuten Suomessa. Eli numero 654321 on kansainvälisessä muodossa +372654321.

Tarkemmin tietoliikenteestä omalla sivullaan.

Tietotekniikka

Virolaisessa näppäimistössä ei ole suuria eroja suomalaiseen verrattuna.

Maatunnus ISO 3166-1 järjestelmässä on ee ja est, kielikoodit ISO 649 järjestelmässä et ja est. Tämän takia mm vironkielinen Wikipedia on osoitteessa: et.wikipedia.org. Lokalisointimäärityksistä vastaa Eesti keele instituut.

Desimaalierotin rahasummissa jne on pilkku[30] huolimatta siitä, että monissa dokumenteissa käytetään pistettä ja jopa toiset pankit käyttävät väärää eurojen ja senttien erotinta mm verkkosivuillaan.

Näppäimistössä on muutamia poikkeuksia, isoin ero käytännössä on ruotsinkielisen å merkin paikalla olevat ü ja õ joita käytetään usein. Ykkösen vasemmalla puolella olevan pykälä-merkin sijasta tulee ?? (ˇ) ja tilde (~). Merkkien saaminen voi edellyttää välilyönnin painamista perään.

korvike merkki
2 ä
6 õ
8 ö
y ü

Merkistö on sama kuin Suomessa, mutta y- ja ruotsalaista å-kirjainta ei ole. Tilalla on ü- ja õ merkit joista ensimmäinen vastaa y:tä (üpsilon, igrek) ja ne tulevat näppäimistöstä å-näppäimen ja sen oikealta puolelta. Koska näitä ei ole aina löytynyt näppämistöistä tai ohjelmista, on niiden korvaajiksi aikanaan otettu käyttöön niitä muistuttavat merkit.

Näitä saattaa yhä nähdä esim tekstiviesteissä jos paikallisen merkkien syöttö on hankalaa tai mahdotonta. Nykyäänkin mobiililaite saattaa muuttaa viestin tyypin SMS:stä MMS-viestiksi käyttäjälle siitä ilmoittamatta merkistön vaihdon takia ja siten viestin hinta saattaa olla monikymmenkertainen varsinkin ulkomaille lähettäessä. Jos, kuten Viron ja Suomen välillä usein on - osapuolien operaattoreiden välillä ei ole MMS-yhdyskäytäväsopimusta, viestin muuttuminen virolaisten merkkien takia MMS-viestiksi estää sen välittämisen vastaanottajalle. Merkkien vastaavuudet selviävät oheisesta taulukosta.


Mobiili-ID

Mobiili-ID eli mobiilivarmenne on henkilötunniste voi tunnistautua pöytäkoneella käytettävissä verkkopalveluissa, sekä erikseen mobiililaitteille tehtyihin palveluihin, kuten esimeriksi verkkopankkiin. Kännykän SIM-kortille ei ole normaalisti valmiina mobiilivarmennetta, vaan se tulee erikseen pyytää operaattorin asiakaspalvelupisteessä jossa SIM-kortti vaihdetaan uuteen.

Kortti ei sellaisenaan yksin riitä vaan mobiili-ID pitää vielä aktivoida politsei.ee-sivuilla etusivulta löytyvällä "Mobiili-ID" lomakkeella johon kirjaudutaan sisään normaalilla henkilökortilla. Muuten kännykän SIM-kortin mobiilivarmenne ei toimi.

Tunnusluvut ja PUK-koodi ovat täysikokoisen SIM-kortin takana raaputettavan pinnan alla. Koodit voi vaihtaa käynnykän käyttöjärjestelmän kohdassa jossa vaihdetaan muutenkin SIM-kortin tunnusluku.

Smart-ID

Smart-ID on Mobiili-ID:tä vastaava ratkaisu joka ei käytä tekstiviestejä vaan Internet-yhteyttä. Sen tarjoaja on SK ID Solutions, kun Mobiili-ID:tä tarjosi teleoperaattorit. Tunnisteen varmenteet tallentuvat puhelimeen kun Mobiili-ID:ssä ne tallentuivat SIM-kortille. Smart-ID ei ole vielä (2017-05) laillinen allekirjoitusväline, mutta sillä voi jo kirjautua verkkopankkeihin sisään.

Päivät

Alussa asioitaan hoidellessa paikkojen aukioloajat ja sovitut tapaamiset on hyvä ymmärtää.

  • Viikonpäivät (nädalapäevad): esmaspäev, teisipäev, kolmpäev, nelipäev, reede, lauepäv, pühapäev
  • Kellonaika (kellaaeg): veerand kaks (vartti kahteen, 13:15), kolm veerand kaks (13:45), viis minutit kaks läbi (14:05)


  • Elokuun viimeinen lauantai - Muinaistulien yö (Muinastulede öö) poltetaan Itämeren rannikoilla viikinkien kokkoja kesäkauden päätteeksi ja jalojen asioiden puolesta et.wikipedia.org muinastuled.ee
  • 9. ja 10. marraskuuta - Martinpäivä (Mardipäev) vietetään 10. päivä marraskuuta, sitä edeltävänä aatonpäivänä lapset (mardisandid) käyvät (ringijooksemine) ovelta ovelle toivottamassa onnea ja saavat vastineeksi lahjoja, nykyään makeisia tms. et.wikipedia.org.


Historialliset tapahtumat jotka olisi hyvä/kohteliasta tietää:

  • 16-17. kesäkuuta 1940 - Neuvostoliitto miehittää (Nõukogude okupatsioon Eestis) (et.wikipedia.org).


Yleiset vapaapäivät.

  • 24. kesäkuuta - Juhannus (Jaanipäev) on aina 24. päivä kuten Norjassa ja Latviassa. Moni kaupunkilainen viettää juhannuksen perheineen maalla, joko sukulaisten maatalolla tai kesämökeillä esimerkiksi Saarenmalla. Tallinnassa pienet liikkeet ja ravintolat sulkevat ovensa ja kadut hiljenevät. (et.wikipedia.org).
  • 11. marraskuuta - Martinpäivä (Mardipäev) osuu pimeälle syksyn ajankohtaan jolloin yleensä ei ole vielä lunta maassa. Lapsilla on tapana käydä laulamassa ovilla ja kerätä makeisia palkaksi (et.wikipedia.org, fi.wikipedia.org).
  • 20. elokuuta - Uudelleenitsenäistymisen päivä (Taasiseseisvumispäev) joka tapahtui vuonna 1991. (et.wikipedia.org).


Lista ei ole täydellinen vielä.

Politiikka

Virolainen puoluepolitiikka on suhteellisen uutta koska sen toimijat on perustettu vuoden 1991 lopussa tapahtuneen uudelleenitsenäistymisen aikoihin.

Refeormierakond (reform.ee)

Isamaa ja Res Publica Liit (IRL) irl.ee

Keskerakond Eesti Keskerakond keskerakond.ee

Sotsiaaldemokraatid (Sotsiaaldemokraatlik Erakond, SDE sotsdem.ee)

Rohelised Erakond Eestimaa Rohelised roheline.erakond.ee

Konservatiivne Rahvaerakond Eesti Konservatiivne Rahvaerakond, EKRE ekre.ee

Asuminen

Sekalaisia arkeen liittyviä asioita joita maahanmuuttaja saattaa hämmästellä.

Infrastruktuuria kunnostetaan ja rakennetaan neuvostoajan jälkeen vielä aktiivisesti ja se on vielä osittain rappeutunutta joka näkyy kaupunkien sisäisten tiepinnotteiden rikkinäisyytenä ja rakennusten kuntona. Massiivinen kunnostamisen tarve, matala veroaste, sen tulot ja talouskriisi tekee työstä hidasta ja se näkyy suurena kontrastina jopa rinnakkaisten talojen tai katujen välillä. Ero suurimpien kaupunkien ja muiden välillä on iso.

Päätiet suurimpien kaupunkien välillä ovat esimerkillisessä kunnossa ja uusia. Valtateiden yleinen nopeusrajoitus on 110 km/h. Kaupunkien huonot tiet kuluttavat autoja nopeammin kuin maissa joiden tilanne on parempi, joskin sitä kompensoi autojen verottomuus ja matala hankintahinta. Liikennesäännöt ja -merkit ovat samat kuin Suomessa. Sakottaminen ei ole progressiivista ja muutenkin niiden summat ovat kohtuullisia. Automaattista nopeusvalvontaa on asennettu mm. Tallinna-Tartto ja Tallinna-Pärnu valtateille.

Pysäköinti kaupungeissa maksetaan tekstiviesteillä tai puhelinsoitolla. Pysäköintisakkoja, -lupia ja valituksia voi käsitellä kyseistä pysäköintialuetta hoitavan yrityksen verkkopalvelussa jonne kirjaudutaan henkilökortilla. Esimerkiksi Tallinnassa keskustassa yksityisten pysäköintifirmojen paikoilla pysäköinti on usein edullisempaa kuin kaupunginin tarjoamilla parkkipaikoilla.

Eri palveluntuottajia:

Älypuhelinsovelluksia ja lisää tietoa / ohjeita löytyy Viro/Liikenne sivulta.

Arvoautoja ei välttämättä kannata pysäköidä saati säilyttää hämärillä tai syrjäisillä kaduilla vuorokauden ympäri. Autojen ajonestolaitteiden käyttö on suosittua joskin niiden tehoa on kyseenalaistettu.

Taksit ovat kohtuuhintaisia, niitä on paljon ja siten saatavuus on hyvä eikä siten ihme, että niitä käytetään paljon. Taksiala ei poikkea muusta liiketoiminnasta ja on siten vapaa kilpailulle. Suomen kaltaisia rajoitettuja lupia, tilauskeskuksia tai niiden piirejä ei ole. Yksistään Tallinnassa on yli 30 taksifirmaa tarjoamassa eri tasoisia ja -hintaisia palveluita limusiineista tavarankuljetukseen ja kaikkea siltä väliltä. Paikallisia älypuhelimien taksisovelluksia ovat taxify.ee, taxofon.ee ja kutsutakso.ee.

Pankit ovat pääasiassa ulkomaalaisia: Swedbank (entinen Hansapank), Sampo, SEB, Nordea. Swedbank on edellämainituista ehdottomasti suosituin. Pienempiä lvh.ee, dnb.ee ja krediidipank.ee jotka tarjoavat myös normaaleja pankkipalveluita. Swedbank on itsenäinen ruotsalaisten omistama pankki, Nordea on emopankin filiaali (Sammosta ja SEB:stä ei ole tietoa). Bigbank.ee on puhtaasti virolaistaustainen pankki ja tarjoaa lähinnä luottoja. Nordean verkkopankin palvelimet sijaitsevat Puolassa ja ovat usein toivottoman hitaita.

Vakuutusyhtiöitä on ainakin ergo.ee, if.ee, salva.ee ja seesam.ee.

Palvelut ovat sähköisiä jos ne liittyvät tietojenkäsittelyyn ja perustuvat henkilökortilla tunnistautumiseen (poikkeuksena monikansalliset yritykset). Siten niiden toimivuus ja saatavuus on Suomea huomattavasti edellä. Pankkipalvelut, teleoperaattorit, verotus jne pyörivät täysin sähköisesti ja jopa vaaleihin voi osallistua Internet-palvelussa poistumatta kotoaan. Valtion eesti.ee palvelussa voi hallita omia ja kontrolloimansa yhteisön tietoja sekä pääsyoikeuksia ja e-toimik.ee palvelussa voi tehdä viralliset siviili-, hallinto-, rikosasiat. Tietokoneella tehtävä dokumenttien ja tiedostojen allekirjoitus on iso osa sähköistä asiointia. Osa palveluista käyttää henkilökorttia verkon ulkopuolella, kuten kauppojen asiakas-/bonuskortit ja joukkoliikenteen lipuntarkastus. Siksi maata kutsutaan puolileikkisästi e-Estoniaksi, digitaaliseksi maaksi jota esitellään e-estonia.com sivuilla.

Astianpesukoneeseen tulee lisätä veden pehmennyssuolaa jotta astiat eivät tummu.
Suola kaadetaan säiliöön veden sekaan.

Vesi on kovaa koska Viron maaperässä on paljon kalkkikiveä ja siitä kertyy kalkkia vesikalusteisiin, vaatii usein vedenpehmentäjän käyttöä mm astianpesukoneessa ja saattaa näkyä vaatteiden nopeampana kulumisena. Usealla alueella veden laatu ja verkon kunto on jo niin hyvä, että kraanavettä voi juoda sellaisenaan.

Sähkö -verkko, -pistotulpat ja -kalusteet ovat samoja mitä Suomessa. Koko maan kattavaa siirtoverkkoa hoitaa valtion omistama elering.ee yritys. Asiakkaiden liittymiset sähköverkkoon rakentaa ja toimittaa elektrilevi.ee, joka myös toimittaa perussähkön jos sitä ei itse halua kilpailuttaa markkinoilla. Sähkömarkkinoiden kilpailu alkoi vuoden 2013 alusta, hintoja voi vertailla verkkosivuilla: energiaturg.ee, elektrihind.ee ja minuelekter.ee. Viron sähkön markkinahinta on pohjoiseen pooliin liittymisen myötä Suomen hinnoissa. Nykyisin sähkö on melko hyvälaatuista suuremmissa kaupungeissa ja katkoksia saattaa olla muutamia vuodessa, ei vaadi erityisiä järjestelyitä tietokoneita tms varten.

Turvapalveluiden käyttö on yleistä, kohtuuhintaista ja suositeltavaa. Palveluntarjoajissa on jyrkkiä kulttuurieroja, toiset yritykset ovat umpivenäläisiä, toisista löytyy palvelua myös viron kielellä. Paikalle tuleva turvapalvelu maksaa 30-40 € tai enemmän kuukaudessa riippuen sopimuksesta. Muutamia suosittuja palveluntarjoajia: 4GS.ee, Turvapalveluiden haku.

Posti toimii normaliin tapaan. Perinteinen post.ee vaihtoi nimensä omniva.ee nimiseksi. Uuden asunnon postinumeron löytää sihtnumbrite otsing - numerohaulla, hakulaatikkoon syötetään katuosoite.

Säätiedotuksia, -ennusteita ja -varoituksia (tuuli, sade/tulva) saa valtion Meterologian ja Hydrologian laitoksen (emhi.ee) sääpalvelusta (ilmateenistus.ee) ja Tallinnan Teknillisen korkeakoulun (msi.ttu.ee) merivärkkien instituutista josta löytyy mm reaaliaikainen merenpinnan korkeus graafina (tallinna) ja karttana (lukema on linkki graafiin).

Ruokakaupat ovat eritasoisia ja hintaisia ja hyvin tarjolla suurimmissa kaupungeissa, moni niistä on Suomi-taustaisia kuten Stockmann ja Prisma (viisi markettia Tallinnassa). Siten myös suomalaisten elintarvikkeiden saaatavuus on hyvä. Muita isoja ketjuja ovat Viron kuluttajayhdistyksen kaupat A ja O, Konsum ja Maksimarketit, Selver, Comarket, Rimi, Maxima, Säästumarket, Aldar. Alkoholin myynti on vapaata ja olutta, viinejä ja viinaa saa myös kioskeista ja ruokakaupoista, niiden myyntiä rajoittaa ainoastaan kellonaika joka loppuu iltakymmeneltä. Käytännössä joistain pienistä liikkeistä voi saada ostettua alkoholia myös rajoituksesta huolimatta myöhemmin huomaamattomasti. Elintarvikekaupat ovat myöhään auki ja jotkut jopa öisin. Yleisesti elintarvikkeiden hintataso on Suomea matalampi.

Nettiruokakauppoja on ainakin netimarket.ee. Valmisannosten toimituksia kotiin on lukuisia, niitä voi etsiä nettihaulla google.ee - ruoan kotiin tilaaminen (toidu koju tellimine) ja tarvittaessa lisäämällä paikkakunnan haun perään.

Ostoskeskuksia on muutamia Tallinnassa: roccaalmare.ee Haaberstissa, virukeskus.com keskustassa, kristiine.com Mustallamäellä ja vuonna 2014 uusittu Ülemiste ulemiste.ee Tarton tien reunalla lentokentän kupeessa. Tartossa: lounakeskus.com Riian tien varrella.

Miesten pukuja (ülikonna) löytyy paikallisina Baltika Groupin brändeinä Baltman ja Monton ja joita voi ostaa isoimmista ostoskeskuksista kuten kaubamaja.ee.

Anniskeluravintolat ovat auki myöhään, aukioloaikoja ei ole rajoitettu ja jotkut ovat auki vuorokauden ympäri. Enemmistö pubeista ja yökerhoista menee kuitenkin kiinni kolmen ja kuuden välillä.

Kuntosaleja löytyy paljon, fitness.ee sivuilta löytyy lista lyhyine kuvauksineen valitsemalla alueen (piirkond).

Kansainvälinen lentokenttä on Lennart Meri Tallinnna lennujaam joka on täysin valtion omistama ja sieltä operoi paljon keskieurooppalaisia yhtiöitä. Lennart Meren lentoasemalla on tarjolla maksuton langaton internet-yhteys. Lentoaseman palvelun nopeus ja tehokkuus voi yllättää myönteisesti suomalaisen matkailijan. Lähimmät suurimmat hubit ovat Riigan ja Helsingin kentät. Estonian Air on valtion omistama lentoyhtiö. Sillä on seitsemän omaa konetta ja yhtiö lentää 12 eri kohteeseen.

Kodinkoneita tulee usein hankkittua muuton yhteydessä ja niiden vertailuun ja hyvien ostopaikkojen löytämiseen on olemassa hinnavaatlus.ee palvelu josta löytää niin telkkarit kuin kodinkoneetkin. Jos on tarvetta koneiden korjaukselle, sitä tekee mm firma(?) numerossa +372 567 42394. Kodinkoneiden varaosia myy mm sevi.ee Sikupillin lähistöllä, yritys myy myös uusia koneita.

Ponttikka (samagon, samakas, metsavaht, metsa kohin, handsa, puskar) on yleisestä käsityksestä huolimatta kielletty nykyisen lainsäädännön mukaan.[31] Pontikkakattila ja muut valmistamiseen liittyvät välineet on lain mukaan takavarikoitava ja tuhottava. Käytännössä väestö kokee sen kulttuuriperimäksi ja viranomaisten suhtautuminen on pasiivista, aiheesta on käyty ajoittain julkista keskustelua lain muuttamiseksi sallivammaksi.

Numerotiedustelu -palvelut ovat maksullisia ja ne löytyvät myös verkosta:

Naapurivalvontaa osoittava kyltti yleensä löytyy sisääntuloväylältä tai muuten näkyvältä paikalta.

Asuinympäristön turvallisuutta parantaa toisilla alueilla toimiva naapuruston itsensä suorittama valvonta joka on järjestäytynyt kansallisen tason naabrivalve.ee -yhteisön ohjaamana. Toiminnan tarkoitus ei ole ainoastaan estää rikollisuutta, vaan toimia yleisemmin yhteisen asuinalueen turvallisuuden ja järjestyksen hyväksi.

Käytettyä tavaraa voi ostaa ja myydä osta.ee ja haamer.net (huutokauppa) verkkopalveluissa.

Verenluovutus (vere doonor) on sallittua ja toivottua myös suomalaisille, sitä organisoi verekeskus.ee. Rekisteröityneille luovuttajille lähetetään tarvittaessa myös kutsuja tekstiviesteillä jos kyseinen verityyppi on vähissä.

Kalastuslupa tarvitaan harrastuskalastukseen ja sen voi ostaa Ympäristöministeriön (Keskkonnaministeerium, envir.ee) kala.envir.ee ohjeiden mukaan tekstiviestillä, soitolla tai pilet.ee lippukaupasta. Soitettaessa ei tule käyttää +372 etuliitettä. Puheohjaus pyytää vahvistusta (tärn) joka on sama kuin tähti (*). Luvan voi ostaa 24h, 7pv, 182pv tai koko 365pv pituisena. Harrastajille on kalale.ee ja kalastusinfo.ee verkkopalvelut joista löytyy juttuja, ohjeita ja keskustelua.

Kevättalkoot eli Teeme ära on joka keväinen tapahtuma jossa asuinyhteisöt siivoavat ympäristöä ja pienemmillä paikkakunnilla ja kylissä rakentavat ja kunnostavat yhteisiä rakennuksia, aitoja, bussipysäkkejä ym. Tilaisuuksiin voi osallistua vapaasti ja ne ovat hyvä tapa tutustua paikallisiin, rekisteröityminen tapahtuu verkossa teemeara.ee sivuilla josta löytyy osallistumispaikat kartalta ja kaikki muu tarvittava.

Rahapelejä on tarjolla kasinoina ja Internetissä. Valtion rahapeliyhtiö on Eesti Loto jossa voi pelata Bingo-, Keno, Viking- ja Eurojackpot lottoja. Loton verkkosivuille voi kirjautua henkilökortilla ja maksut tapahtuvat verkkopankista. Pelivalintojen pliks-plaks tarkoittaa automaattisia numeroiden valintaa, pelaajan itsensä syöttämien numeroiden sijasta.

Rauhoitetuista lajeista ainakin kyy (rästik) on rauhoitettu.

Lainsäädäntö löytyy riigiteataja.ee verkkopalvelusta. Suomen finlex.fi-palvelusta poiketen lait on julkaistu yhtenäisenä, luettavana lakitekstinä eikä vanhan alkuperäisen lain lukuisina muutoksina. Muutoksia voi selailla eteen (järgmine) - taakse (eelmine) - avata voimassaolevan (hetkel kehtiv) ja vertailla (võrdle redaktsioone) eri versioiden välillä visuaalisesti havainnollistettuna. Virossa lait ovat määräaikaisesti voimassa aivan kuten aikoinaan sotien jälkeisessä Suomessa, jossa sittemmin on siirrytty toistaiseksi käytäntöön. Kaikkien oikeuslaitoksien portaali on kohus.ee.

Sisustaminen

Huonekaluja ja sisustukseen liittyvää suomalaiseen makuun löytää esim suomalaistaustaisia jysk.ee, unikulma.ee, home4you.ee, koduekstra.ee liikkeistä.

Nõmmen rajalla, Pärnun tien varrella on jarvekeskus.ee -kauppakeskus jossa on paljon sisustusalan liikkeitä. Ennen Järve-keskusta ja Järvevana-kehätietä, Pärnun tien varrella on paljon sisustamiseen ja rakentamiseen liittyviä kauppoja. Narvaan suuntaan, Peterburi-tien varrella ennen Lasnamäkeä toimii sekä asko.ee ja isku.ee samoissa tiloissa.

Viljandissa on maan ainoa anttila.ee. Virolaistaustaisia, suositeltavia unolik.ee.

Eläimet

Maahantuonti

Eläinten maahantuontia säätelee EU-määräykset. [32] Koirilta, kissoilta ja freteiltä vaaditaan seuraavaa:

  • Eläimillä pitää olla ISO-11784 määrityksen mukainen mikrosirutunniste joka käyttää HDX tai FDX-B tekniikkaa. Siru on oltava luettavissa ISO-11785 normin mukaisella laitteella. Jos näin ei ole, omistajalla tulee olla lukulaite mukanaan.
  • Eläimet pitää olla rokotettuja raivotautia (marutaud) vastaan. Ensimmäinen rokote tulee olla tehty 21 vuorokautta ennen maahan saapumista. Rokotetta ei vaadita kolmea kuukautta nuoremmilta eläimiltä.[33]
  • Mukana pitää olla EU komission päätös 2003/803 mukainen eläinpassi.[34]
  • Erityisesti Pohjois-Virossa on varoitettu kesällä etenkin merivesien levätilanteesta. Merivesi voi olla hyvin myrkyllistä eläimille.
Lemmikkieläimen rekisteröintilomakkeen alku eesti.ee sivuilla.


Rekisteröinti

Eläimet voi rekisteröidä lemmikkirekisteriin (LLR - (llr.ee), lemmikloomade register) asukasportaalin kautta (eesti.ee) jos ne on sirutettu - rekisteröinnissä kysytään sirun tunnistetta. Syitä rekisteröintiin löytyy rekisterin sivuilta (viroksi ja englanniksi). Websivujen rekisteröintilomakkeen sijainti saattaa ajan mittaa muuttua, mutta ainakin on löytnyt valikoista: Avaleht → E-teenused → Kodanikule → Perekond → Lemmiklooma andmed ja registreerimine LLR.

Rekisterin sivuilta voi tehdä hakuja (otsing) jos tietää sirun koodin. Julkisesta hakutuloksista ilmenee omistajan nimi, puhelinnumero, eläimen laji, -rotu, -tila ja -nimi. Tietojen muutokset tehdään eesti.ee-asukasportaalin kautta.

Matkustaminen Suomeen

Suomen tullin vaatimuksesta koirilla tulee olla annettu matokuuri 1-5 vuorokautta ennen rajan ylitystä (lääkettä ekinokokkoosia aiheuttavia heisimatoja vastaan) ja eläinlääkärin merkkaamana eläinpassiin. Paljon matkustaville jatkuva lääkitys saattaa olla eläintä rasittavaa[35].

Tallinkilla on erikseen lemmikkihyttejä eläinten omistajille jos matkan aikana tarvitsee rauhaa tai ei tule juttuun muiden matkustajien kanssa. Laivayhtiöllä on sääntö, että eläimiä ei saa kuljettaa kansitiloissa vaan joko ajoneuvossa, kennel-putkassa tai lemmikkihytissä. Esimerkiksi Starilla on lemmikkihyttejä viisi kappaletta, ne eroavat normaalihyteistä vain lattiamateriaalin suhteen joka on parkettia.

Järjestöt ja palvelut

Virossa eläinten omistajille löytyy paljon harraste- ja laji yhdistyksiä ja -liittoja:

Löytöeläinkeskuksia:

Eläintarvikekauppoja:

Eläinlääkäreitä ja pieneläinklinikoita:


Maasta riippumattomat lisäohjeet Eläimet sivulla.

Kulttuurierot

Jos henkilöllä on useampi kuin yksi etunimi, Virossa on tapana käyttää niitä kaikkia aina henkilöä osoitettaessa niin puheessa kuin tietojärjestelmissä. Suomessa yleensä nimiä ei käytetä ellei niitä ole liitetty väliviivalla yhteen.

Suomalaiset ja Viro

Virossa asuvien suomalaisten tyytyväisyyttä kuvaa, että vain kaksi prosenttia ei suosittelisi muuttoa maahan.

Sisäministeriön ilmoituksen mukaan maassa asuu suomalaisen kulttuuritaustan omaavia suomalaisia yli 6000. Suomalaisia on lehtitietojen mukaan 27 000 (tammikuussa 2015) virolaisen yrityksen taustalla[36].

Tallinnassa on Suomen suurlähetystö jossa voi käydä mm äänestämässä. Passit voi anoa ja noutaa lähetystöstä, henkilökortit hakija joutuu hoitamaan Suomessa.[37] Tarton konsulaatissa on myös mahdollista äänestää vaaleissa.

Suomenkielinen radiokanava sss-radio.ee. Suomalaisten opiskelijoiden radiokanava rottaradio.com - Rottaradio

Enemmistö Virossa asuvista suomalaisista on valmis suosittelemaan tutuilleen muuttoa Viroon, käy ilmi Viron elinkeinoelämän edistämissäätiön EAS:n (Enterprise Estonia) 27.4.2015 julkaisemasta kyselystä. Suomalaiset kertovat asuvansa Virossa mukavammin, käyvänsä enemmän ravintoloissa ja käyttävänsä enemmän kodin ostopalveluja. Virossa palkasta jää verojen jälkeen enemmän käteen ja ostovoima on parempi[3].

Tunnettuja paikallisia suomalaisia ovat Mika Salo, Jari Litmanen ja Kalle Palander[38]. Tämän wikin muokkaajista mm Poro asuu Virossa.

Viron vihatuimpien tunnettujen suomalaisten ryhmässä on myös tunkua, kärkeä pitää Johan Bäckman jolla on maahantulokielto voimassa, hänen aikanaan aktiivinen asiapari Leena Hietanen joka vaati TV-lähetyksessä Venäjää miehittämään Viron tankeilla ja Sami Lotila Todellinen Tallinna ja tallinna24.ee verkkokirjoituksillaan jotka käsittelevät Viroa, virolaisia ja vironsuomalaisia törkyjournalismin tyylilajilla.

Matkustaminen Suomeen

Tarkkaa ja ajankohtaista tietoa kulloisistakin laivavaihtoehdoista löytyy alan keskustelufoorumista maritimeforum.fi ja sen matkustaja-autolautat osiosta.

Tallink on varmaan suosituin laivayhtiö Suomeen matkustaessa. Yhtiöllä on Tallinna-Helsinki välillä kaksi laivaa - Star ja Superstar jotka ovat sisaraluksia. Uusin laiva on Megastar. Asiakkaille on älypuhelinsovellus jolla voi varata ja ostaa matkoja. Sovelluksen aukipito estää asiakaspalvelijan tekemän tietojen muuttamisen joten se kannattaa sulkea ennen palveluun soittamista. Laivoilla on maksuton Internet-yhteys jonka aktivoidaan maihinnousukortin numerolla. Nettiyhteys toimii satamissa terminaalissa olevan maalinkin kautta ja merellä satelliitti-yhteydellä jolloin se on toivottoman hidas.

Eckerö Line yhtiöllä on yksi laiva, Finlandia joka toimii Tallinna-Helsinki välillä. Yhtiön hinnat taitavat olla kilpailukykyisimmät ko välillä.

Viking Line on Tallinna-Helsinki välillä yksi laiva, XPRS. Asiakkaille on tehty älypuhelinsovellus, mutta sillä ei voi ostaa ja hallita matkoja, vaan sovellus ohjaa käyttäjän normaaliin webiin.

Linda Line Express ajaa kesäisin Tallinna-Helsinki välilä katamaraani-aluksilla. Alukset ovat pienehköjä eivätkä kuljeta autoja.

Finnair lentää Tallinna-Helsinki väliä päivittäin usealla lennolla.

Nordic Jet Line liikennöi Viron kuumina vuosina Tallina-Helsinki-väliä, mutta nykyään yrityksellä ei ole alusta reitillä.

Copterline lenti aikanaan Helsinki-Tallinna välin reittiliikennettä säännöllisesti, mutta toiminta loppui kahdessa vaiheessa - ensin onnettomuuteen ja toistamiseen kun liikebrändi (FAST CLASS) myytiin eikä uudelleenaloitus lopulta kannattanut toimintakulttuurin muuttuneiden kulujen ja taloustaantuman osuesssa samaan ajankohtaan. Toisen tauon jälkeen uusi omistaja ilmoitti liikennöinnin jatkamisesta, mutta se ei koskaan realisoitunut.

Keskustelua

Katso myös


Lähteet

  1. stat.ee - Keskmine palk 2011 Keskmine brutokuupalk oli 2012. aasta III kvartalis 855 eurot ja brutotunnipalk 5,21 eurot, teatab Statistikaamet. 2011. aasta III kvartaliga võrreldes tõusis keskmine brutokuupalk 5,7% ja brutotunnipalk 8,1%. Viitattu: 2012-12-01
  2. baltic-course.com 2014-05-12: Estonia's unemployment rate falls to 5.1% in April In March, the number of registered jobless was 35,423 people, which formed 5.6% of the working-age population. In April, 4,508 new people registered as jobless. Joblessness was highest in Ida-Virumaa (9.8%) and Valgamaa (9.3%) and lowest in Tartumaa (3.8%) and Harjumaa (4%).
  3. 3,0 3,1 hs.fi 2015-04-27: Viroon muuttaneet suomalaiset: Asuminen on mukavampaa, palkasta jää enemmän käteen .Otos on edustava, sillä liki 300 kyselyyn vastannutta suomalaista muodostavat vajaat viisi prosenttia noin 6 300:sta virallisesti Virossa asuvasta Suomen kansalaisesta. Virolaisia asuu Suomessa noin kymmenen kertaa niin paljon kuin suomalaisia Virossa, ja keskipalkka on alle kolmanneksen Suomen tasosta. Tietotekniikka-alan palkat ovat elinkustannuksiin nähden kilpailukykyisemmät. Suomalaiset kertovat asuvansa Virossa mukavammin, käyvänsä enemmän ravintoloissa ja käyttävänsä enemmän kodin ostopalveluja. Virossa palkasta jää verojen jälkeen enemmän käteen ja ostovoima on parempi, sanovat suomalaiset. Viitattu: 2015-04-27.
  4. VIRON JA SUOMEN HINTAERO SUURIN KOTIMAISESSA RUUASSA Ruuan hintaerot Viron ja Suomen välillä vaihtelevat suuresti tuoteryhmästä ja valmistusmaasta riippuen. Kaikkein suurin hintaero on maiden kotimaisten elintarvikkeiden välillä, Kuluttajatutkimuskeskuksen tuore hintavertailu kertoo. Virolaiset elintarvikkeet maksavat Virossa 44 prosenttia vähemmän kuin suomalaiset elintarvikkeet Suomessa. Suuri hintaero johtuu koko elintarvikeketjun kustannusten eroista.
  5. tietoinfo.com - Hintaso Virossa Kulutustavaroiden hintataso verrattuna Suomen hintatasoon: -40% (arvio).
  6. 2013-09-27 e24.ee - Eesti kütusehinnad olid Euroopa odavaimad Euroopa Komisjoni iganädalase keskmiste mootorikütuste hinnavõrdluse alusel olid esmaspäeva seisuga nii mootoribensiin kui ka diislikütus eelmisel nädalal Eestis võrreldes teiste Euroopa riikidega soodsamad. Vaid Rumeenias oli mootoribensiin ja Luksemburgis diislikütus Eesti jaehindadest soodsamad. Viitattu: 2013-09-30
  7. 2013-09-30 hs.fi - Suomalainen ajokortti on huippukallis ...Viime vuonna Portugalin autoliitto ACP vertaili ajo-oikeuden hankkimisen hintaa 21 Euroopan maassa. Näistä Suomi oli noin 2 400 euroa maksavalla ajo-oikeudellaan kallein. Sen sijaan virolaiset voivat suorittaa ajokortin vain 700 eurolla. Viitattu: 2013-09-30
  8. kuluttajaliitto.fi 2014-12-03: Yksityisten terveyspalvelujen hinnoissa suuria eroja Suomessa Selvityksessä tarkastelluista kaupungeista ainoastaan Tallinna erottuu selkeästi palveluiden hinnoiltaan halvimmaksi paikkakunnaksi. Tallinnassa lähes kaikkien selvitettyjen toimenpiteiden hinnat olivat merkittävästi matalampia kuin Suomessa. Viitattu: 2014-12-10
  9. riigiteataja.ee - Tulumaksuseadus § 4. Maksumäärad (1) Tulumaksu määr, välja arvatud lõikes 2 ning § 43 lõikes 4 nimetatud juhtudel, on: 1) 21 %; 2) alates 2015. aastast 20 %. Viitattu: 2013-01-18
  10. 2006-05-12 MTV3: Viro pyrkii Euroopan huipulle puolittamalla tuloveron Tulovero laskee kolmen vuoden kuluttua 20 prosenttiin. Reformipuolueen tavoitteena on alentaa verotusta 18 prosenttiin vuonna 2011. Vuonna 2015 prosentti olisi enää 12. - Ohjelma ei ole mitenkään radikaali, onhan tuloveroa alennettu jatkuvasti. Viroon on jo syntynyt rehellisesti veroja maksava sukupolvi ja taloutemme on erinomaisessa kunnossa, sillä emme rankaise työn teosta emmekä työpaikkojen luomisesta, Ansip sanoo. Pääministerin mielestä Viro ei veroratkaisuillaan niinkään kilpaille muiden EU-maiden kanssa, vaan varmistaa asemiaan globaalissa maailmantaloudessa. Viitattu: 2012-11-07.
  11. 2016-11-19 err.ee: Keskerakonna, IRL-i ja SDE koalitsioonilepe täismahus Teeme tulumaksureformi, mis elavdab majandust ja vähendab ebavõrdsust: o Vähendame oluliselt madalat ja keskmist palka saavate inimeste tulumaksu. Selleks tõstame kuni keskmist palka teenivate inimeste maksuvaba tulu 500 euroni kuus. o Keskmisest palgast enam teenivate inimeste maksuvaba tulu hakkab sujuvalt kahanema sissetuleku kasvades ning maksuvaba tulu kaob 2 100 eurost suurema sissetuleku puhul. o Säilitame tulumaksuvabastuse laste pealt ning lõpetame ühiste tuludeklaratsioonide esitamise võimaluse. Viitattu: 2016-11-22
  12. riigiteataja.ee - Käibemaksuseadus § 15. Käibemaksumäärad (1) Käibemaksumäär on 20 protsenti maksustatavast väärtusest, välja arvatud käesoleva paragrahvi lõigetes 2–4 sätestatud juhtudel. [RT I 2009, 35, 232 - jõust. 01.07.2009] Viitattu: 2013-01-18.
  13. epl.ee - Eesti - ainus automaksuta OECD riik Viro on ainoa OECD-maa jossa ei ole autoveroa, autoista maksetaan normaali arvonlisävero kuten muistakin tavaroista. Võrreldes seniste OECD riikidega paistab Eesti tabelites silma tõigaga, et riik pole kehtestanud mootorsõidukitele mitte mingit keskkonnamaksu. Seda laadi tulud laekuvad eelarvesse üksnes energiaallikatele kehtestatud maksudest. Viitattu: 2012-10-20.
  14. riigiteataja.ee Maamaksuseadus (3) Maamaks arvutatakse kohalikust omavalitsusest saadud andmete põhjal. § 5. Maksumäär (1) Maamaksumäär on 0,1 kuni 2,5 protsenti maa maksustamishinnast aastas, välja arvatud käesoleva seaduse paragrahvi 11 4. lõikes sätestatud juhul. Maksumäära kehtestab kohaliku omavalitsusüksuse volikogu hiljemalt maksustamisaasta 31. jaanuariks. Muudetud maksumäära rakendatakse maksustamisaasta algusest. [RT I, 08.07.2011, 7 - jõust. 01.01.2013] Viitattu: 2014-08-02
  15. finlex.fi - 96/1993 Suomen ja Viron välinen tulo- ja varallisuusverosopimus Sopimus Suomen tasavallan ja Viron tasavallan välillä tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja verojen kiertämisen estämiseksi Viitattu: 2013-01-15
  16. 20131129 skanska.fi: Skanska luopuu liiketoiminnastaan Virossa
  17. riigiteataja.ee Eesti Vabariigi põhiseadus 22.07.2011 § 33. Kodu on puutumatu. Ei tohi tungida kellegi eluruumi, valdusse ega töökohta ega neid ka läbi otsida, välja arvatud seadusega sätestatud juhtudel ja korras avaliku korra, tervise või teiste inimeste õiguste ja vabaduste kaitseks, kuriteo tõkestamiseks, kurjategija tabamiseks või tõe väljaselgitamiseks kriminaalmenetluses. Viitattu: 2014-04-23
  18. 18,0 18,1 18,2 riigiteataja.ee - Välismaalaste seadus - Ulkomaalaislaki Viitattu: 2012-1027
  19. 19,0 19,1 19,2 19,3 19,4 19,5 19,6 19,7 19,8 19,9 riigiteataja.ee - Kodakondsuse seadus Viitattu: 2012-10-20.
  20. 2015-02-26 YLE: Tästä Viron veromallissa on kysymys: Autoilijan ja perijän onnela Viitattu: 2015-02-26.
  21. 2016-02-29 HS: Virolaisperhe: ”Jos Suomi lopettaa lapsilisien maksun, pyydän verorahat Viroon” Virossa asuva ja työskentelevä kolmilapsinen perhe saa tänä vuonna 200, Suomessa 336 euroa kuukaudessa lapsilisinä. Mutta väestön vähenemisestä huolestunut Viro on korottanut perhetukia viime vuosina. Ensi vuonna Viro maksaa kolmesta lapsesta enemmän tukea kuin Suomi, eli 400 euroa kuukausittain. Rein Luuk vitsailee: ”Kolmilapsiset suomalaisperheet voivat alkaa laskelmoida, että kannattaa lähteä Viroon töihin.” Viitattu: 2016-02-29
  22. tootukassa.ee - Töötuna arvelevõtmine Töötuna arvel olles on Teil õigus taotleda töötuskindlustushüvitist ja töötutoetust Viitattu: 2013-01-17.
  23. tootukassa.ee - Töötuskindlustuse liigidTöötuskindlustuse seaduse kohaselt on töötuskindlustus sundkindlustuse liik, mille eesmärgiks on tööturuteenuste osutamine, tööturutoetuste, välja arvatud töötutoetuse maksmine, kindlustatule töötuse korral tööotsingute ajaks kaotatud sissetuleku osaline kompenseerimine, töötajale töölepingu ülesütlemise ja avalikule teenistujale teenistussuhte lõpetamise hüvitamine koondamise korral ning töötajate nõuete kaitse tööandja maksejõuetuse korral. Viitattu: 2013-01-17.
  24. tootukassa.ee - Õigus töötutoetusele Töötutoetusele on õigus töötutel, kelle kuu sissetulek on väiksem töötutoetuse 31-kordsest päevamäärast ning kes on töötuna arvelevõtmisele eelneva 12 kuu jooksul vähemalt 180 päeva olnud hõivatud tööga, tööga võrdsustatud tegevusega või mõne muu tegevusega, mille puhul ei saa eeldada, et töötu töötuna arvelevõtmisele eelneva 12 kuu jooksul töötas. Kõigist töötutoetuse saamist mõjutavatest asjaoludest peab töötu teavitama oma konsultanti. Töötutoetuse päevamäär 2013. aastal on 3,27 eurot. Viitattu: 2013-01-17.
  25. 25,0 25,1 2014-11-26 hs.fi: Suomalaiskoulu joutui ahtaalle Tallinnassa Opetusministeriö pyysi koululta todisteita siitä, että oppilaat oleskelevat Virossa väliaikaisesti ja heillä on kotipaikka Suomessa. Viitattu: 2014-11-26
  26. riigiteataja.ee RT I, 14.01.2011, 2 Gümnaasiumi riiklik õppekava Lisa 9 Valikõppeaine „Riigikaitse” Viitattu: 2015-09-30
  27. riigitataja.ee „Gümnaasiumi riiklik õppekava” lisa 9 Riigikaitseõpetusega taotletakse, et õpilane: 1) on Eestile lojaalne kodanik, kellel on positiivne hoiak ja valmidus vajaduse korral Eestit kaitsta ning kes tegutseb lähtuvalt õigusriigi põhimõtetest; 2) järgib demokraatlikke väärtusi ning on solidaarne ja vastutustundlik; 3) mõistab riigikaitse seotust erinevate ühiskonnaelu valdkondadega; 4) väärtustab kaitseväelase elukutset, kaitseväge ja vabatahtlikku tegevust Kaitseliidus ning selle eriorganisatsioonides; 5) teab riigikaitse korraldust ning kaitseväe ülesehitust ja ülesandeid ning riigikaitset reguleerivaid õigusakte; 6) teab kodanikukaitse põhimõtteid; 7) tunneb huvi riigikaitse ja sõjaajaloo vastu; 8) teab NATO kollektiivse kaitse põhimõtet; 9) on omandanud esmased oskused ohutult relva käsitseda, esmaabi anda, kriisiolukordades käituda ja tegutseda; 10) teab topograafia põhialuseid, orienteerub maastikul kaardi ja kompassiga ning käitub keskkonda säästvalt. Viitattu: 2015-09-30
  28. digita.fi - Kanavanippujen kanavat Viitattu: 2010-10-28
  29. riigiteataja.ee - Eesti numeratsiooniplaan
  30. eki.ee - EVS 2006 kavand Alajaotis 4: Raha tähistus Rahvusvaheline tähistus Sisemaine tähistus EEK 543,21 543,21 kr. Rahaühik euro kirjutatakse lühendamata kujul sõnana välja või kasutatakse selle tähistuseks euromärki. Rahvusvahelise valuutalühendi EUR tarvitamine on analoogiline teiste rahvusvaheliste valuutalühendite tarvitusega. Viitattu: 2014-02-19
  31. riigiteataja.ee - Alkoholiseadus 1.7.2014 - § 7. Käitlemiseks mittelubatud alkohol 5) puskarit. (2) Puskar on kodusel viisil pärmilisel alkoholkäärimisel tekkiva liitse vedeliku destilleerimisel saadav kange alkohoolne jook, mis sisaldab puskariõlisid. (6) Puskariaparaadi omamine või valdamine on keelatud, vastava aparaadi leidmise korral tuleb sellest kohe teavitada politseid. Puskariaparaati võib eksponeerida riigi- ja munitsipaalmuuseumis museaalina ning Politsei- ja Piirivalveameti nõusolekul eramuuseumi kollektsioonis. Politsei- ja Piirivalveametil on õigus nõusoleku andmisest keelduda, kui see tooks kaasa olulise ohu ebaseaduslikuks alkoholi käitlemiseks. Viitattu: 2014-02-02
  32. emta.ee - Lemmikloomad Koerte, kasside ja valgetuhkrutega liikumine Euroopa Liidu liikmesriikidest Eestisse: Lemmikloomad peavad olema identifitseeritavad ISO-standardile 11784 vastava mikrokiibiga, milles kasutatakse HDX või FDX-B tehnoloogiat. Mikrokiipi peab saama lugeda ISO standardile 11785 vastava seadmega. Kui mikrokiip ei vasta standardile, peab reisijal olema kaasas mikrokiibi lugemiseks vajalik vahend. Loomad peavad olema vaktsineeritud marutaudi vastu. Esmavaktsineerimine peab olema tehtud vähemalt 21 päeva enne Eestisse sisenemist. Vaktsineerimine ei ole nõutav alla 3 kuu vanustele loomadele. Kaasas peab olema Euroopa Komisjoni otsuse 2003/803 (EÜ) lisas toodud näidisele vastav lemmiklooma pass.
  33. riigiteataja.ee - Marutaudi tõrje eeskiri
  34. vet.agri.ee - Veterinaar ja Toiduamet: Lemmikloomapass
  35. evira.fi Koirien, kissojen ja frettien tuonti EU-maista Suomeen Lääkitys ekinokokkoosia vastaan vaaditaan ainoastaan koirilta. Kissoja tai frettejä ei tarvitse lääkitä. Myös alle kolmen kuukauden ikäiset pennut sekä mm. Ruotsista Suomeen tulevat koirat pitää lääkitä ennen niiden saapumista maahan. Suomen ulkopuolisen maan eläinlääkäri merkitsee annetun lääkkeen lemmikkieläinpassiin. Lääkitys on asianmukainen annos pratsikvantelia tai epsiprantelia sisältävää, koiralle hyväksyttyä lääkettä ekinokokkoosia aiheuttavia heisimatoja vastaan. Se annetaan Suomen ulkopuolisessa maassa 1-5 vrk ennen maahantuloa. Lääkettä ei siis voi antaa enää rajalla juuri ennen rajan ylitystä. Aikaisemmassa lainsäädännössä ollut kohta, että lemmikkiä ei tarvitse lääkitä, jos se tulee takaisin Suomeen oltuaan ulkomailla alle 24 h, on poistunut. Viitattu: 2016-07-30
  36. ts.fi 2015-01-02: Raju leikkausehdotus Suomen verotukseen - ”Tappaa suomalaiset yritykset” Tällä hetkellä Virossa on jo 27 tuhatta suomalaistaustaista yritystä. Viro pyrkii saamaan maahansa aggressiivisesti yrityksiä. Se yrittää olla tulevaisuudessa Pohjoismaiden Luxemburg. Siellä on kasvua tukeva yritysverotus, kun voitoista ei tarvitse maksaa veroa, jos ne jäävät yritykseen. Viitattu: 2015-01-13
  37. formin.findland.fi - Passin ja henkilökortin hakeminen ulkomailla Passinmyöntöpisteitä ovat suurlähetystöt, pääkonsulinvirastot ja lähetetyn konsulin johtamat edustustot eli konsulaatit. Passihakemusta ei voi jättää kunniakonsulaatteihin eikä erityisedustustoihin. Henkilökorttia ei voi hakea ulkomailla. Viitattu: 2012-12-02
  38. iltalehti.fi 2013-02-01 Hyvä ja halpa Viro Mika Salo on asunut Tallinnassa neljä vuotta. Viroon hän muutti Monacosta. Virossa on järkevää asua, ja minulla on siellä kontakteja ja yritystoimintaa. Lisäksi pääsen täältä nopeasti Suomeen katsomaan lapsia, Salo toteaa. Hän matkustaa työnsä vuoksi noin 300 päivää vuodesta, joten asuinpaikka ei hänen mielestään ole oleellinen. Myös Viron edullisuus houkutteli Saloa. Täällä on halpa asua. Huomattavasti edullisempaa kuin Suomessa. Veronsa Salo maksaa Viroon. Suomessa hän ei ole asunut 25 vuoteen. Toistaiseksi Salon lapset asuvat Suomessa, mutta hän ei pidä mahdottomana, etteivätkö nämä jossain vaiheessa muuttaisi Viroon. viitattu: 2013-05-18

Aiheesta muualla

Henkilökohtaiset työkalut